Winter Endurance Monitor

Ladataan dataa…

ATila nytmitä järjestelmässä tapahtuu nyt ja mistä vaje katetaan

§ 01Nykytila — viisi kysymystä (W168)

Instrumentti ei kysy, riittääkö sähkö tällä tunnilla, vaan kasvaako Suomen talvijärjestelmän riippuvuus ohuista monipäiväisistä marginaaleista. Viisi kysymystä luetaan erikseen: ne eivät ole saman riskin komponentteja, eikä niitä lasketa yhteen.

EPP v3

—

jäädytetty historiallinen indeksi, ei pääluku — kaava ja rajoitteet

Päivitys

—

Viimeisin Fingrid-haku

Datapisteet

—

Tuntidata W168-ikkunassa

Kulutus (W24 ka)

—

MW · DS 124

Tuotanto (W24 ka)

—

MW · DS 192

Import-gap (W24 ka)

—

MW · kulutus − tuotanto

ECI (W24)

—

Endurance Compatibility Index · (ydin+hydro)/tuotanto

Tuulivoima (W24 ka)

—

MW · DS 181 · variabili

Ydinvoima (W24 ka)

—

MW · DS 188 · vakaa

Lämpötila — Helsinki

—

°C · W24 ka · paino 0,45

Lämpötila — Kuopio

—

°C · W24 ka · paino 0,30

Lämpötila — Rovaniemi

—

°C · W24 ka · paino 0,25

Painotettu keskilämpötila

—

°C · syötetään C_exp(T)-malliin

Alueellinen lämpötilaero

—

HKI−ROV · kylmäpiikki-indikaattori

C_exp(T) — odotettu kulutus

—

MW · DP_t:n vertailuarvo tälle lämpötilalle

Huom: Luvut ovat liukuvia 24h keskiarvoja (W24), eivät hetkellistä tehoa. Fingridin reaaliaikainen näyttö voi poiketa merkittävästi — molemmat ovat oikeita, eri asia mitataan. Fingridin hetkellinen arvo kuvaa yhden mittaushetken tehoa; WEM laskee tunnin keskiarvoista 24h tai 168h ikkunan.

§ 04Aikasarjat — MW · tuntidatan kelluva ikkuna

Kulutus (DS 124)

Kotimainen tuotanto (DS 192)

Import-gap (kulutus − tuotanto)

Stressitunti (gap > 5% kulutuksesta)

MW ≠ MWh · Hetkellinen teho ei yksin ratkaise Black Period -ongelmaa · Import-gap positiivinen = nettomaahantuonti · Stressitunti = kulutus > 1.05 × tuotanto

§ 14Säätösähkömarkkinan stressi — RP

Mittaa sitä mitä EPP ei näe: mitä viimeisestä megawatista oikeasti maksettiin, ja kuinka monta niitä tarvittiin. Spot-hinta on listahinta, säätömarkkina on toteuma. Lähde: DS 244 (ylössäätöhinta) · DS 106 (alassäätöhinta) · DS 342 (aktivoitu mFRR, MW). 15 min resoluutio, W72-ikkuna.

Miksi erillinen osio: 9.9.2026 klo 14:45–20:15 ylössäätöhinta oli 500–4 000 €/MWh yksitoista kertaa. Samana päivänä EPP näytti 0.566 "Elevated" ja Shortage Status 0. Kumpikaan ei näyttänyt mitään — kuusi tuntia 166:sta keskiarvoistuu näkymättömiin. §01:n oma varoitus sanoo tämän: "Kokonais-EPP on lineaarinen summa — se voi keskiarvoistaa tämän näkymättömiin." RP on se erillinen mittari jota varoitus edellyttää.

§ 12Siirtoyhteydet & Energiakestävyys — Transmission & Endurance Layer

§12 laajentaa WEM:n mittariston tehopohjaisesta (MW) energiapohjaiseen (MWh/72h). Kolme kysymystä: (1) Kuinka suuri osa SE1:n siirtokapasiteetista on käytössä? (2) Onko järjestelmä stressaantunut reaaliajassa? (3) Paljonko energiaa on siirretty 72h:ssa? Datalähde: Fingrid Open Data API — DS 60 (SE1→FI siirto), DS 30, DS 336, DS 177, DS 369, DS 404. Kokeellinen osio — Fingrid Open Data API. Latautuu 15s päähaun jälkeen.

§12 latautuu — odota…

BCI — SE1→FI pullonkaulan sitovuus

—

Sitovien tuntien osuus (hintaero > 0,5 €/MWh, 72 h)

ladataan…

P1 — Sisäinen siirto pohj.→etelä

—

DS 30 · MW · W24 ka

ladataan…

Shortage Status — DS 336

—

0=normaali · 1–3=hälytys

ladataan…

Taajuus — DS 177

—

Hz · reaaliaikainen

ladataan…

mFRR-suunta — DS 369

—

Taajuuspohjalta arvioitu · Hz-poikkeama

ladataan…

Energia-alijäämä — 72h

—

MWh · kumulatiivinen alijäämä

ladataan…

Tuulivoima — 72h ennuste

—

MW · DS 245 (+72h eteenpäin ennuste, 15min) · ka / min · DS 246 (24h, kerran/vrk) ei vielä haettu — huom: §11 Nordic-WR on −168h taaksepäin toteuma, eri suunta, ei suoraan vertailukelpoinen

ladataan…

Tuulikato-riski — 72h

—

Tunteja <500 MW / 72h ikkunassa

ladataan…

SE1→FI fyysinen siirto W72 — DS 60 (MW · 15min) · ladataan…

Lähde: Fingrid Open Data (uusi API) · DS 60 SE1→FI reaaliaikainen (15min) · DS 30 P1-siirto · DS 336 shortage status · DS 177 taajuus · DS 369 mFRR-suunta · Huom: datalogin sarake vaihtui TRR:stä BCI:hin 25.8.2026 — arvot eivät ole vertailukelpoisia yli tuon rajan. Sitä ennen TRR-arvot ennen 5.5.2026 on laskettu vanhalla NTC:llä (~1500 MW). Nykyinen NTC ~2300 MW Aurora Linen myötä (käyttöön 13.11.2025). Vanhat lukemat 103–105% vastaavat noin 65–70% uudella NTC:llä. · BCI: pullonkaulan sitovuus = niiden tuntien osuus, joina FI:n ja SE1:n day-ahead-hinnat eroavat yli 0,5 €/MWh (ENTSO-E). Korvasi TRR:n 25.8.2026: Pohjoismaat siirtyivät NTC:stä flow-basediin 29.10.2024, eikä kahdenvälistä NTC:tä enää ole — TRR:n nimittäjää ei ollut olemassa. Lukemat ennen ja jälkeen eivät ole vertailukelpoisia. · Energia-alijäämä: Σ max(0, kulutus−tuotanto) 72h:ssa · Yhteys: DT-001 v1.1 §3

Datalog — viimeiset 10 hakua

Aika	BCI	SE1 MW	Shortage	Taajuus Hz	CEB MWh	Tuuli ka/min	Tuulikato h	Hinta (W168 ka)
Ei vielä dataa — odota ensimmäistä hakua

§ 16Rajasiirrot — koko tase

§12 mittaa vain FI–SE1:tä. Tämä näyttää kaikki neljä rajaa ja sen että Suomi on siirtoreitti: se tuo pohjoisesta ja lännestä ja vie etelään Baltiaan. Bruttovirta on noin kaksinkertainen nettoon nähden, eikä se näy missään yhdessä luvussa.

Lähteet (fyysinen mittaus, ei kaupallinen): DS 87 FI–SE1 400 kV, 3 min · DS 61 FI–SE3 varttiteho, 15 min · DS 187 FI–NO 220 kV, 3 min · DS 140 EstLink.
Etumerkki Fingridin mukaan kaikissa korteissa, myös NETTO-kortissa: + vienti Suomesta, − tuonti Suomeen.
Kaikki luvut ovat W24-keskiarvoja (viim. 24 täyttä tuntia), laskettuna vain tunneilta jotka löytyvät kaikista kuudesta sarjasta. Fingridin oma näkymä on hetkellinen — lähellä mutta ei sama luku.

BRakennemikä muuttaa marginaaleja vuosien aikana

§ 03Tuotantorakenne — Layer Composition & ECI

Endurance Compatibility Index (ECI) mittaa osuuden kotimaisesta tuotannosta, joka on rakenteellisesti vakaata 168 tunnin aikaikkunassa. Rakenne vastaa Fingridin tuotantojaottelua. Vakaat kerrokset: ydinvoima (DS 188) + vesivoima (DS 191). Semi-vakaa: yhteistuotanto kaukolämpö (DS 201) + teollisuus (DS 202) — negatiivinen korrelaatio lämpötilaan. Variabili: tuulivoima (DS 181) + aurinkovoima (DS 248 ennuste). Sähkövarastot netto: DS 398−399. ECI (firm) = (ydin+hydro)/tuotanto · ECI (semi) = (ydin+hydro+CHP)/tuotanto. Kynnykset: Korkea ≥ 0.60 · Kohtalainen 0.40–0.60 · Matala < 0.40.

W24 · Tuotantorakenne (%)

Ydinvoima · DS 188 · vakaa

Vesivoima · DS 191 · vakaa

Yhteistuotanto (kaukolämpö) · DS 201 · semi-vakaa

Yhteistuotanto (teollisuus) · DS 202 · semi-vakaa

Tuulivoima · DS 181 · variabili

Aurinkovoima · DS 248 · variabili (ennuste)

Sähkövarastot netto · DS 398−399

Muu tuotanto (biomassa, lauhdutus…)

ECI · W24

—

(ydin+hydro) / tuotanto

ECI · W168

—

7 vrk keskiarvo

Ydinvoima W24

—

MW ka · DS 188

Vesivoima W24

—

MW ka · DS 191

Tuulivoima W24

—

MW ka · DS 181 · variabili

CHP W24

—

MW ka · DS 201+202 · semi-vakaa

CHP-talvikorrelaatio

—

CHP/kulutus-suhde W24 vs W168

W72 · Tuotantorakenne ajassa (MW)

Ikkuna	ECI	Ydin MW	Hydro MW	CHP MW	Tuuli MW	Aurinko MW	Varasto MW	Muu MW	Tuotanto yht.	ECI firm	ECI semi
Ladataan…

ECI ≥ 0.60 = Korkea kestävyysyhteensopivuus · 0.40–0.60 = Kohtalainen · < 0.40 = Matala (tuulivoimavaltainen tai tuontiriippuvainen) · Vakaa = ydin + hydro · Variabili = tuuli

§ 10Rakenteellinen paine — CHP-purkaminen & DC-kuorma

Kaksi rakenteellista muutosta heikentävät Suomen talven endurance-kapasiteettia samanaikaisesti: (1) CHP-kapasiteettia puretaan EU-kehyksen (ETS, Fit for 55) ohjaamana — semi-vakaa talvipuskuri pienenee, (2) data center -investoinnit lisäävät kulutusta 2–3 GW litteällä, lämpötilariippumattomalla profiililla — C_exp(T)-malli ei näe kalibrointien välillä lisättyä litteää kuormaa, joten DP_t yliarvioi sääperäistä painetta, kunnes malli kalibroidaan uudelleen (korjattu 2026-10-18: aiemmin "aliarvioi"). Instrumentti ei voi mitata tätä suoraan live-datasta, mutta alla oleva skenaarioanalyysi laskee EPP:n parametrisoidusti. Viitteet: WP-001 (168h stress-ikkuna) · WP-008 (jatkuvan kuorman allokaatio).

⚠

Rakenteellinen divergenssi: Data center -kuorma on 24/7-litteä — se ei reagoi lämpötilaan. Lämpötilamalli ei siksi erota sitä sääperäisestä kulutuksesta: kalibrointien välillä C_exp jää todellisesta jälkeen ja DP_t nousee, vaikka sää ei ole kylmempi. Todellinen riski ei näy DP_t:ssä vaan FS:ssä ja SP:ssä, jotka DC-kuorma heikentää kaikissa säissä (korjattu 2026-10-18: aiemmin "C_exp aliarvioi todellista painetta", väärin päin). Samanaikaisesti CHP-kapasiteetin purkaminen poistaa sen kerroksen, joka kompensoi juuri talvihuippua. Nämä muutokset liikkuvat samaan suuntaan.

Tuulen ja auringon eriaikaiset investointisyklit, ei ristiriita: Suomen tuulivoimarakentaminen on hidastumassa 2026 (heikko taloustilanne, korkojen nousu, parhaat länsirannikon paikat jo käytetty) samaan aikaan kun teollisen mittakaavan aurinkovoima on kaksinkertaistanut kapasiteettinsa (n. 176→352 MW vuonna 2025). Tämä EI ole ristiriitainen signaali vaan sama taloudellinen paine (korot, epävarma kysynnän kasvuvauhti) heijastuu eri viiveellä: tuulen investointipäätöksestä valmistumiseen kuluu ~2 vuotta (2026:n hiljaisuus heijastaa n. 2024:n investointitaukoa, uudet päätökset 2026 näkyvät vasta 2027–2028), kun taas aurinko rakentuu nopeammin ja on hyötynyt paneelien globaalista hintaromahduksesta. WEM:n oman WR-komponentin kannalta olennaista: aurinkovoiman nopea kasvu EI vähennä talven Dunkelflaute-riskiä riippumatta sen lopullisesta kapasiteetista — Suomen talvella auringon säteily on lähes nolla viikkojen ajan, joten aurinko ei tarjoa mitään riskiä pienentävää diversifikaatiota juuri sinä ikkunana jota WEM mittaa. WR:n rajaus pelkkään tuulivoimaan pysyy siis metodologisesti perusteltuna myös jatkossa, vaikka kokonaistuotantorakenne monipuolistuu — kysymys ei ole "unohdimmeko auringon" vaan että talven endurance-kysymyksen kannalta sen unohtaminen on oikein.

Data center -kuormaparametri

DC-lisäkuorma (MW, litteä 24/7) 0 MW

0Nyt ~5002027 ~15002030 ~3000

CHP-kapasiteettimuutos (%) 0 %

−50%−20% (2027)0+20%

DC-kuorma nostetaan suoraan kulutukseen (litteä profiili). CHP-muutos skaalaa avgChp-arvoa. Vaikuttaa FS:ään, SP:hen, DP_t:hen ja EPP:hen.

CHP-osuustrendi — backtest-data

Aja §09 backtest nähdäksesi CHP-trendi historiasta

Rakenteilla/suunnitteilla oleva kapasiteetti (kontekstitieto — ei EPP:ssä)

Tuulivoima (Suomen uusiutuvat ry): asennettu ~9 430 MW (loppu 2025) · rakenteilla 2026 ~100 MW · vireillä 2027 ~250 MW · suunnitteilla julkaistu >100 GW (varhaisen vaiheen hankkeita, suurin osa ei toteudu — vrt. §13 liittymäjono 250 GW vs. toteutunut ~0,5 GW/12kk). Rakentaminen hiipumassa — Suomen uusiutuvat ry:n oma arvio.

Aurinkovoima, teollinen (Suomen uusiutuvat ry, kesäkuu 2026): käytössä 842 MW (45 laitosta) · suunnitteilla julkaistu >23 300 MW (tammikuu 2025 -tilasto, kasvava). Aurinko ei tarjoa talven Dunkelflaute-riskiä pienentävää vaikutusta (ks. §10 huomio), mutta kasvattaa kesän tuotantoylijäämää.

Kaasumoottorivoimalat — säätökapasiteetti (EPV Energia / Tornion Voima, tilanne 8/2026): neljä hanketta eri vaiheissa — Tornio (Röyttä) 43 MW käytössä 1.4.2026 · Lappeenranta ~40–45 MW, investointipäätös tehty, valmis 2030 · Kotka (Mussalo) ~40–45 MW, esisopimus/luvat kesken (~2v) · Oripää ~40–45 MW, mainittu suunnitteilla. Yhteensä n. 160–180 MW jos kaikki toteutuu — nopea käynnistys, tarkoitettu tuuli/aurinko-vaihtelun ja pakkasjaksojen tasapainottamiseen, ei jatkuvaan peruskuormaan. Suoraan relevanttia WEM:n SP-komponentille (säätökapasiteetti lyhentää stressitunteja) mutta mittakaava pieni suhteessa OL3:n 1600 MW:iin tai yhteen Loviisa-yksikköön (507 MW).

Politiikkavaste — Fossiilittoman jouston tukimekanismi (TEM; Talouselämä 8/2026): hallituksen esitystä valmistellaan säävarman joustokapasiteetin (mukaan lukien CHP-laitosten käyttöiän pidennykset ja tehonkorotukset, ei vain uusi tuotanto) tukemiseksi kilpailutuksen kautta. Tämä on ensimmäinen konkreettinen institutionaalinen vaste juuri siihen CHP-eroosiotrendiin jota tämä osio kuvaa yllä — mahdollinen osittainen vastavoima, ei kumoa. Tila (2026-08): säädösvalmistelu alkuvaiheessa, rahoitusmuoto (tariffi sähkönkäyttäjiltä, päätetty periaatteessa kevään 2025 puoliväliriihessä) yhä selvityksen alla, hallituksen tavoite ensimmäisille hauille "ensi vuonna" (2027) mutta laki ei ole vielä eduskunnassa. Työryhmän oma toukokuun 2025 loppuraportti tunnisti riskin: "pitkät, tuulettomat ja erityisen kylmät ajanjaksot" haastavat tehon riittävyyttä "kuluvan vuosikymmenen loppua kohden, kun CHP-kapasiteetin odotetaan vähenevän entisestään" — sama diagnoosi kuin WEM:n oma §10, eri lähteestä riippumattomasti. Ei muuta mitään laskentaa nyt — vaikutus (jos toteutuu) näkyisi vasta vuosien viiveellä CHP-osuustrendissä.

Karkea, vuositason kontekstitieto — ei syötetä EPP-laskentaan. Päivitetään manuaalisesti kun uutta tietoa löytyy, ei automaattisesti.

Puhtaan tuotannon kattavuus — volyymi vs. tunti vs. stressitunnit (W168)

—

Alkuperätakuukirjanpito kohdistetaan volyymina (tyypillisesti vuositasolla): ylijäämätunnit kuittaavat vajetunnit. Fyysisesti kattavuus lasketaan tunneittain. Ero näyttää, paljonko volyymiin perustuva "100 % puhdas" -väite yliarvioi kattavuuden juuri stressitunteina. Alkuperätakuu ei vaikuta siirtoihin eikä riittävyyteen — tämä on kirjanpidon ja fysiikan välinen rako, ei EPP-komponentti.

Empiirinen ankkuri — huoltopäällekkäisyys 9/2026

Skenaariotaulukko alla on projektio. Syyskuussa 2026 järjestelmä ajoi kuitenkin lyhyen jakson, joka vastaa suhdeluvultaan yhtä sen riveistä — mitattuna, ei laskettuna.

OL3 (10.9.–30.10.) ja Loviisan molemmat yksiköt olivat huollossa osittain samanaikaisesti. Ensimmäinen mittaus (10.9.2026, kaava ennen 2.15.0): W168-keskiarvo ydinvoimasta oli 3 243 MW täyden 4 394 MW sijaan.

Mitattu FS (W168, huollot päällä)	57,9 %
FS samalla kulutuksella ilman huoltoja	71,4 %
Kulutus joka antaisi FS 57,9 % täydellä ydinvoimalla	+1 988 MW

Toteuma oli suunniteltua syvempi. LO2:n huolto venyi laajennetun tarkastuksen vuoksi 21.9. → 29.9. (täysi seisokki; porrastettu paluu 4.10. asti, Nord Pool UMM, 8 päivitystä). 26.–29.9. kaikki kolme yksikköä olivat poissa yhtä aikaa, noin 2 600 MW; Fingridin mittaama ydinvoima 30.9. aamulla 1 640 MW. W168 30.9.2026: ydinvoima 1 779 MW, FS 43,7 % (nominaali, 2.15.0). Täydellä ydinvoimalla sama FS vaatisi noin +6 000 MW lisäkulutusta — enemmän kuin skenaariotaulukon suurin rivi. Samalla ikkunalla CORRECTION pysyi runsaana (62 % min), DEPTH matalana (9 %) eikä W72:ssa ollut yhtään ≥500 €/MWh ylössäätöpiikkiä: syyskuun kulutuksella ja tuonnin ollessa saatavilla järjestelmä kantoi FS-tason, jonka taulukko luokittelee BP-likeksi. Tämä ei kumoa rajoituksia alla — se mittaa, kuinka paljon FS yksin kertoo. UMM LO2 v8 ↗

Ensimmäisen mittauksen perusteella järjestelmä ajoi sitä tilaa jota rivi "2027: +1500 MW DC" kuvaa — ja hieman ylikin. Ja se tuotti mitattavan seurauksen: §14 näytti 9.9.2026 klo 14:45–20:15 yksitoista ylössäätöpiikkiä ≥500 €/MWh, yhdeksän kertaa tiheämmin kuin koko talvi 2025–26 (3,82 % vs. 0,44 %).

Kolme rajoitusta, ja ensimmäinen on tärkein: huolto on väliaikainen ja tiedossa etukäteen — markkina hinnoittelee sen ja tuonti on käytettävissä. Pysyvä kulutuslisäys ei pääty lokakuun lopussa. Koe siis ALIARVIOI pysyvän kasvun vaikutusta, ei yliarvioi.
Toiseksi: tämä tapahtui syyskuussa, matalan kulutuksen aikaan — talvella sama FS-taso tarkoittaisi paljon suurempaa absoluuttista vajetta.
Kolmanneksi: ekvivalenssi koskee vain FS:ää. DC-kuorma on litteä 24/7 eikä reagoi lämpötilaan; huoltoseisokki ei muuta kulutusprofiilia lainkaan. DP_t- ja SP-vaikutukset eroavat.

EPP W168 — skenaariovertailu (PROJEKTIO, ei live-havainto lukuun ottamatta "Nykytila"-korttia)

chpPct-parametrista: kaksi viimeistä riviä antavat identtisen FS 42,8 % vaikka CHP eroaa −30 % / −40 %. Syy ei ole virhe vaan määritelmä: FS = (ydin + vesi) / kulutus — CHP ei ole osoittajassa. Mitattu 10.9.2026: chpPct ei muuta FS:ää lainkaan, ja sen vaikutus WR:ään on 0,001 EPP:ssä. Ainoa todellinen kanava on SP, jota EI voi laskea keskiarvoista — se vaatii tuntisarjan.
Parametria ei poisteta: SP-kanava on todellinen. Mutta taulukko antaa sille enemmän vaikutusvaltaa kuin FS-rivi näyttää.

Nykytila — LIVE-HAVAINTO

—

Live W168 · ei muutoksia

PROJEKTIO: + DC-kuorma

—

PROJEKTIO: + DC-kuorma + CHP-muutos

—

EPP v4 (kokeellinen, 2026-08-01): SP korvattu SP_depth:llä (Σmax(0,gap)/Σc — syvyysmitta laskurin sijaan). v3 pysyy kanonisena — backtest ja kaikki muu koodi lukee v3:a. v4 on rinnakkainen vertailu.

Skenaario	DC MW	CHP Δ	EPP (v3)	Luokka	FS	SP	SP_depth	EPP (v4)	DP_t	Δ EPP (v3)	EPP (v3), DC C_exp:ssä
Ladataan live-dataa…

DC-kuorma on litteä 24/7 — ei reagoi lämpötilaan. Korjaus 2026-10-15: skenaario lisää DC:n kulutukseen mutta ei C_exp:iin, joten DP_t lukee pysyvän, tunnetun kuorman sääpoikkeamaksi: +1 500 MW on yli 2σ (σ = 700 MW) ja DP_t leikkautuu 1,0:aan. Aiempi teksti "todellinen DP_t-paine on tätä korkeampi" oli väärin päin. Viimeinen sarake lisää DC:n myös C_exp:iin (kuten uudelleenkalibroitu malli tekisi); silloin DC vaikuttaa vain FS:ään ja SP:hen. Totuus on näiden välissä sen mukaan, kuinka nopeasti C_exp kalibroidaan uudelleen. · CHP-muutos skaalaa semi-vakaa-kerroksen — sen väheneminen kasvattaa (1−FS):ää ja SP:tä samanaikaisesti. · Molemmat muutokset liikkuvat samaan suuntaan.

§ 17Sähkövarastot — vakaus, ei kestävyys

Akut osallistuvat jo lyhytaikaiseen säätöön, mutta suurin osa kapasiteetista on reservimarkkinoilla (FCR, FFR, aFRR), joissa lataus ja purku lähes kumoavat toisensa. Siksi nettoteho (§03, DS 398−399) on pieni suhteessa asennettuun tehoon. Stability ≠ endurance: 1–2 tunnin varasto parantaa vakautta sekunneista tunteihin, mutta ei 168 tunnin Black Period -jakson kestävyyttä. Siksi akut eivät ole EPP:ssä eivätkä FS:ssä.

Lähteet: DS 424 asennettu kapasiteetti (MW, ≥1 MW varastot, 1 h, alkaen 11.3.2026) · DS 398 purkuteho verkkoon · DS 399 latausteho akkuun (3 min, aina positiivisia). Purkuaika 1–2 h on oletus [A] — Fingrid julkaisee tehon (MW), ei energiaa (MWh).

§ 13Institutionaalinen taso — SM-015 Omistusrakennemonitori

WEM mittaa fyysisen tason (EPP, CHP-paine, DC-kuorma). §13 täydentää tätä institutionaalisella tasolla: kuka omistaa järjestelmän osat, miten investoidaan, miten silmukka kiihtyy. Päivitetään kvartaaleittain. Täysi monitori →

Kuntakaupat / v (3v ka)

6.3

Kynnys >5 · ↑ kiihtyvä

Elenia investointiaste

0.72

<0.8 lypsää verkkoa · ↓

CHP-eroosio (yht.)

−650 MW

Helsinki+Porvoo+muut · jatkuu

Liittymäjono (kyselyt)

250 GW

Toteutunut ~0.5 GW/12kk

PE-omistus jakelusta

~34%

Arvio · ↑ kasvava

Silmukan katkaisijat

1/3

Polhem/Pori · Jousto 0 · Kunnallist. 0

Kokonaisarvio Q2/2026: VAHVA RAKENTEELLINEN JÄNNITE — kaikki 8 SM-015-silmukan askelta aktiivisia.
Seurannassa (2026-08): TEM valmistelee fossiilittoman jouston tukimekanismia (CHP-käyttöiän pidennykset/tehonkorotukset, kilpailutus) — mahdollinen 4. silmukan katkaisija, mutta laki ei ole vielä eduskunnassa, ei lasketa mukaan "1/3"-lukuun ennen konkreettista rahoituspäätöstä. Ks. §10.
Päivitetään kvartaaleittain manuaalisesti julkisista lähteistä.
Institutionaalinen taso täydentää EPP-fysiikkaa — ei korvaa sitä.

CMenetelmä ja rajauksetmiten luvut lasketaan, mitä ne eivät kerro, validointi

EPP v3Endurance Pressure Proxy — jäädytetty historiallinen indeksi

Synteettinen indeksi [0–1]. Lasketaan ja arkistoidaan vertailukelpoisuuden vuoksi, mutta sitä ei käytetä päälukuna. Nykytila luetaan §01:n kortista.

W168 · v3+T+P: (1−FS)×0.30 + SP×0.30 + DP_t×0.20 + WR×0.20 + P(T₁₆₈)

EPP:n rakenteelliset rajoitteet — miksi indeksi on jäädytetty

1 · FS ei näe CHP:tä. FS = (ydin + vesi) / kulutus. ECI_semi näkee CHP:n, mutta se ei ole EPP:ssä. §10:n CHP-eroosio ja SM-015:n Helsingin −650 MW eivät näy EPP:ssä lainkaan.

2 · SP saturoituu. Kynnys gap > kulutus × 5 % on rakenteellisella tuonnilla melkein aina päällä (9.9.2026: 21/21 tuntia, gap 29–35 %). Mittari, joka on päällä sadassa prosentissa, ei erottele.

3 · Persistenssipreemio laskee saman kynnyksen toiseen kertaan. P(T₁₆₈) syntyy SP:n stressitunneista. SP ja preemio yhdessä voivat olla yli puolet indeksistä.

4 · DP_t on leikattu. Arvo rajataan välille [0, 1] ja on usein jommassakummassa päässä (backtestissä 4/8 periodia lattialla). Skenaariotaulukon hyppy +500 → +1500 MW DC johtuu pääosin DP_t:n siirtymästä 0 → 1.

5 · WR on väärän merkkinen juuri tuulikadossa. WR on tuulen osuus toteutuneesta tuotannosta. Kun tuuli loppuu, WR laskee ja vetää EPP:tä alas — siinä tilanteessa, jota varten indeksi on rakennettu.

6 · Ei kohdemuuttujaa. Painot 0,30/0,30/0,20/0,20 on valittu, ei estimoitu, ja luokkarajat asetettu. Validointi poistettiin, koska vertailukriteeri oli väärä. Yhdistelmäindeksiä ei voi kalibroida ilman lopputulosta.

Siksi: EPP v3 lasketaan ja arkistoidaan historiallisena sarjana, mutta kaavaa ei muuteta eikä sitä käytetä päälukuna. Uusi yhdistelmä tehdään vain ennakkorekisteröitynä fyysistä lopputulosta vastaan (RP_margin < 20 %, ylössäätö ≥ 500 €/MWh, DS 336 ≠ 0 tai tehoreservin aktivointi).
Mittausaineisto: data/wem-mittaukset-2026-09.json (d90ed9140b7e), data/rp-margin-talvi-2025-2026.json (69a25d6a94ad). historia ↗

BP-like — kriittinen kestävyyspaine

EPP ylittää 0.75. Monipäiväinen endurance-kapasiteetti on kriittisesti ohut suhteessa jatkuvan kuorman sitoumuksiin. Tämä ei ole toiminnallinen hälytys — se on rakenteellinen diagnoosi. Viitteet: WP-001 (168h stress-ikkuna) · DA-003 (kerrosdivergenssi).

Elevated — kestävyyspaine kasvussa

EPP välillä 0.50–0.75. Stressipersistenssi ja tuontiriippuvuus koholla. Suositus: seuraa DA-001 varhaisvaroituslogiikan mukaisesti (concern trending toward danger). Viite: WP-008 (jatkuvan kuorman allokaatio).

Komponenttikohtainen hälytys (riippumaton EPP-kokonaisluokasta)

—

Kesäkauden huomautus

Lukema voi heijastaa kesän kysyntäprofiilia (helle, jäähdytyskuorma) eikä talven tuulikatoriskiä, jota instrumentti on suunniteltu mittaamaan. Näytetään vain, kun W168-keskilämpötila on vähintään 15 °C ja DP_t on koholla — muuten huomautus ei päde. historia ↗

Normal

0.00 – 0.25

Endurance buffer riittävä

Tight

0.25 – 0.50

Marginaalit supistuvat

Elevated

0.50 – 0.75

Stressipersistenssi koholla

BP-like

0.75 – 1.00

Kriittinen — Black Period -paine (Dunkelflaute-tyyppinen tilanne)

§ 02Core Metrics — W24 · W72 · W168

Jokainen metriikka lasketaan kolmelle liukuvalle ikkunalle: W24 (viimeisin vuorokausi), W72 (3 vrk), W168 (7 vrk). EPP v3+P: (1−FS)×0.30 + SP×0.30 + DP_t×0.20 + WR×0.20 + P(T₁₆₈). P(T₁₆₈) = persistenssipreemio: +0.05 jos T₁₆₈≥6h, +0.12 jos T₁₆₈≥24h. DC ja NIR esitetään infona. Luokittelu jokaiselle ikkunalle erikseen.

Metriikka	W24	W72	W168	Paino	Luokka (W168)
Ladataan…

§ 05Endurance Pressure Proxy — EPP historiatrendi (W168)

Rullaava EPP lasketaan jokaiselle tunnille käyttäen 24h taaksepäin suuntautuvaa ikkunaa (W24-EPP) koko W168-datassa. Värikynnykset: Normal < 0.25 · Tight 0.25–0.50 · Elevated 0.50–0.75 · BP-like > 0.75.

Huom: trendikuvaajan viimeinen piste on EPP(W24) eli viimeisen 24h ikkuna. §01:n posture-arvo on EPP(W168) eli 7 vrk ikkuna. Ero on normaali — tyypillisesti enintään ±0.03. W24-arvo reagoi nopeammin lyhytaikaisiin muutoksiin; W168 kuvaa rakenteellista tilaa.

Synteettinen indeksi [0–1] · v3+T: (1−FS)×0.30 + SP×0.30 + DP_t×0.20 + WR×0.20 · Laskettu Fingrid-datasta

§ 06Stress Persistence — SP (D)

Stressipersistenssi mittaa osuuden tunneista, joissa kulutus ylittää kotimaisen tuotannon yli 5 %. Threshold-vyöhykkeet: Normal < 15 % · Tight 15–30 % · Elevated 30–50 % · BP-like > 50 %. Viite: WP-001 (168h stress-ikkuna).

W24

—

W72

—

W168

—

SP-vyöhyke	Osuus	Tulkinta
Normal	< 15 %	Endurance-kapasiteetti riittävä
Tight	15–30 %	Marginaalit supistuvat — seuraa
Elevated	30–50 %	Stressitunteja liikaa — DA-001 -kynnys
BP-like	> 50 %	Black Period -analogia — kriittinen (vrt. Dunkelflaute)

§ 11EPP v4 — Regiimitunnistus · SP_cluster · FS(p) · MD_proxy

EPP v4 lisää kolme rakenteellista indikaattoria jotka erottavat drift-regiimiä jump-regiimistä (WP-015). SP_cluster kuvaa stressijaksojen pituusjakaumaa — pitkät klusterit viittaavat jump-regiimiin. T₁₆₈ = pisimmän yksittäisen stressijakson pituus 168h ikkunassa (tuntia). FS(p) skaalaa Suomen vesivoimakomponentin Suomen omien vesivarantojen poikkeamalla mediaanista (ENTSO-E A72 FI, aci-entsoe-proxy /balance) — EI Norjan täyttöasteella (muutettu 2.15.0), eikä se ole EPP:ssä. MD_proxy arvioi spot-markkinan syvyyttä hinnan volatiliteetin perusteella. Nämä ovat kokeellisia indikaattoreita — kehitystarve tunnistettu WP-015 §9:ssä. SP_cluster ja FS(p) ovat operationaalisia. MD_proxy lasketaan import-gapin (kulutus−tuotanto) volatiliteetista W168-ikkunassa — ei tarvita erillistä spot-hintadatalähdettä. hydro_RF = FI:n A72-sisältö / saman viikon mediaani 2015–, rajattu 0,3–1,2. Norjan ja Ruotsin altaat ovat tuonnin lähde, eivät Suomen vesivoimaa: ne näkyvät §01:n SOURCE-rivillä.

◆

Kansallinen ja alueellinen taso: ydinmittarit (EPP, ECI, SP, FS) perustuvat Fingridin dataan; ENTSO-E, Open-Meteo ja A72-vesivarannot tuovat alueellisen tason:

Fingrid Open Data → Suomen EPP, §12 Transmission, ECI/SP/FS (kansallinen taso, muuttumaton ydin)
ENTSO-E Transparency Platform → Nordic-WR, rajasiirrot, Pohjoismaiden tuulivoima, tulevat Nordic-indikaattorit (alueellinen konteksti, uusi 2026-07)
Open-Meteo → lämpötilamalli (DP_t)
ENTSO-E A72 (/balance) → hydro_RF (FS(p), FI) ja SOURCE (NO+SE, §01)

Alueellinen taso erottaa, onko matala tuuli paikallinen vai koko Pohjolan tuulikato (Nordic-WR), ja näyttää SE1:n kasvavan teollisen kuorman (Stegra/HYBRIT) ennen kuin se näkyy Suomen tuontimarginaalissa. FI-Fingrid vs. FI-ENTSO-E -ristiintarkistus: 1.8.2026 suhde ei ollut vakio (W24 +3,7 %, W72 +76 %, W168 +96 %). Syy oli proxyssa: kaikki pisteet saivat Period-lohkon alkuajan, joten aikajärjestys ja ikkunointi eivät toimineet (korjattu proxyssa 3.9.2026). Korjattu sivulla 15.10.2026: ENTSO-E-ikkunat rajataan pisteiden omilla aikaleimoilla, ja Fingridin DS 181 lasketaan samalta aikaväliltä (näkyy Nordic-WR-kortissa). Jäljelle jäävä ero on lähteiden ero, ei ikkunointia. historia ↗

SP_cluster — Stressijaksojen pituus

—

T₁₆₈ (pisin jakso): — h · jaksoja: —

1–6h 6–24h 24–72h 72–168h

FS(p) — Probabilistinen Firm Share

—

FS nominaali: — · hydro_RF: —

FI-vesivarannot (A72): ladataan…

MD_proxy — Import-gap volatiliteetti (W168)

—

Hintavolatiliteetti (CV): —

Gap ka: — · n=—h

Nordic-WR v0 — FI vs. SE1 tuulivoima, keskiarvot (KOKEELLINEN)

—

FI (W24/W72/W168): — MW

SE1 (W24/W72/W168): — MW

—

Lähde: aci-entsoe-proxy /wind-generation, 168h haku · keskiarvot samasta sarjasta · EI VIELA osa EPP-laskentaa

FI Day-ahead-hinta — viikon keskiarvo (KOKEELLINEN)

—

Mediaani: — · min/max: —

Lähde: aci-entsoe-proxy /day-ahead-price, 168h haku · live joka lataus, ei tallenneta · EI VIELA osa EPP-laskentaa

Regiimitulkinta: Drift T₁₆₈ < 24h — stressi sirpaloitunutta, markkina allokoi normaalisti · Metastable T₁₆₈ 24–72h — stressiä klusteroituu · Jump T₁₆₈ ≥ 72h — pitkä yhtenäinen stressijakso, jump-regiimin indikaattori · Lähde: ENTSO-E A72 FI (aci-entsoe-proxy /balance, FS(p)) · Fingrid DS 124+192 (import-gap CV) · WP-015 §9

§ 11bHinta vs. tuulituotanto (W168) — KOKEELLINEN

Havainnollistaa hintasignaalin ja tuulituotannon yhteyttä samalla aikajanalla — kaksoisasteikko (hinta vasemmalla, tuuli oikealla). Live-haku, ei tallennusta. Lähde: aci-entsoe-proxy /day-ahead-price + /wind-generation, FI, 168h.

Ladataan…

▬ Hinta (€/MWh, vasen asteikko) · ▬ Tuulivoima (MW, oikea asteikko) · Ensimmäinen versio: vain hinta+tuuli. Muu tuotanto (ydin/hydro/CHP) rinnalle jos tämä osoittautuu hyödylliseksi.

§ 09EPP Backtest — oikeat ikkunat 2022–2026

Päivitetty 2026-10-18: backtest laskee EPP:n 20 tallennetusta oikeasta 168 tunnin ikkunasta 2022–2026 (Fingrid DS 124, 192, 188, 191, 181, 201, 202 tuntikeskiarvoina; lämpötilat ERA5 Helsinki/Kuopio/Rovaniemi) sivun omalla laskennalla, joten kaava on sama kuin livessä. Aineisto data/wem-backtest-windows.json, ajankohdat samat kuin C_exp-kalibroinnin otosikkunoissa. Aiempi versio laski seitsemän jaksoa kuukausikeskiarvoista ja synteettisestä tuntiprofiilista. Tulkinta: ennen OL3:n kaupallista käyttöä (16.4.2023) SP on rakenteellisen tuonnin takia lähes aina 100 %; otos on valikoitu (kuukausittaisia ikkunoita ja tunnettuja pakkasjaksoja), ei satunnainen. Tämä ei ole validointi: kohdemuuttuja puuttuu, kunnes fyysinen kriteeri (RP_margin, DS 336, tehoreservin aktivointi) on käytössä. historia ↗ EPP on ex-post-laskenta, ei ennuste.

20 tallennettua ikkunaa + live · ei hakuja

Periodi	Tapahtuma	EPP	Luokka	ECI	SP	DC	Pisteet	Preemio ≥200 h	Ylös ≥500 h	DS 336	RP min
Backtestia ei ole ajettu — klikkaa "Aja backtest"

§ 15Suojautumisen hinta — vähittäismarkkinan validointi

EI komponentti vaan validointi. §14 mittaa korjauskyvyn niukkuutta järjestelmässä; tämä mittaa mitä markkina veloittaa siitä riskistä. Kaksi riippumatonta arviota samasta tulevaisuudesta, eri menetelmällä ja eri toimijoilta.

Preemio = kiinteä 1v − spot, tyyppikäyttäjä K2 (kotitalous), verottomat hinnat snt/kWh. Lähteet: Energiavirasto Tarjoushinnat.xlsx · ENTSO-E day-ahead FI kuukausikeskiarvo. Data: data/retail-premium-2006-2026.json (tiiviste de926e16ad2d).

Preemio, keskiarvo 2024–2026

+5,19

snt/kWh · positiivinen 33/35 kk · sähkölämmitteiselle omakotitalolle (20 000 kWh/v) ~1 000 €/v

Trendi

4,7 → 8,7

alkuvuosi 2025 → kesä 2026 · kiinteä nousi 8,95 → 12,48 samalla kun spot pysyi paikallaan

Milloin suojaus kannatti

2 / 35

2026-01 (−3,44) ja 2026-02 (−3,73) · spot 11,7 ja 13,5 snt/kWh

Tulkinta. Nouseva preemio tarkoittaa että myyjä hinnoittelee kasvavaa hajontaa. Se on riippumaton vahvistus sille mitä §14 ja SvK:n ennuste sanovat — ja se kohdistuu juuri siihen ryhmään joka ei ole suojautunut pitkillä sopimuksilla.
Ja osa pörssisähkösopimuksista seuraa jo varttihintoja: kotitalous kohtaa nyt saman 15 min resoluution kuin §14:n niukkuus. Aiemmin tuntikeskiarvo tasoitti piikin.

NELJÄ VARAUSTA:
1 · Tarjoushinta ei ole maksettu hinta. Energiaviraston oma huomautus: hinnat perustuvat "kullakin hetkellä yleisesti tarjolla oleviin tuotteisiin" eivätkä voimassa oleviin sopimuksiin. Eri data_class kuin Tilastokeskuksen toteumasarja.
2 · Spot on ilman marginaalia. Todellinen pörssisähkösopimus on ~0,3–0,5 snt/kWh kalliimpi. Taso muuttuu, suunta ei.
3 · Vertailupari on pörssisähkö. Toistaiseksi voimassa oleva ei ole suojaamaton vaihtoehto — se on passiivisen asiakkaan sopimus, jonka hintaa myyjä voi muuttaa ilmoituksella, ja se kantaa sekä riskin että asiakasinertian. historia ↗
4 · 1.7.2022–1.7.2023 vertailukohta on epäluotettava. Energiaviraston alaviite: toistaiseksi voimassa olevien arvo perustuu tuolloin "poikkeuksellisen vähäiseen tuotetietomäärään" — kriisin aikana niitä ei juuri tarjottu. Vertailukohta puuttuu juuri silloin kun se olisi kiinnostavin.

§ 07Instrumentin rajaukset

Aurora Line -huomio: Aurora Line (400 kV, 380 km, Pyhänselkä–Messaure) otettiin käyttöön marraskuussa 2025, puolitoista kuukautta etuajassa. Se lisäsi SE1→FI-kapasiteettia +800 MW (1 500 MW → ~2 300 MW). WEM §12 NTC päivitetty vastaavasti. Aurora Line 2 on erillinen projekti, vasta selvitysvaiheessa — selvitys valmistuu 2026. SE1-vientimarginaali ei ole staattinen: Aurora Line lisäsi SE1→FI fyysistä siirtokapasiteettia, mutta SE1-alueen samanaikainen teollinen sähköistymispaine (Stegra 700 MW elektrolyysi Bodenissa, HYBRIT vetyteräs Gällivaressa) voi pitkällä aikavälillä pienentää käytettävissä olevaa vientimarginaalia erityisesti matalan hydro- ja tuulituotannon periodeina. WEM käsittelee SE1-kapasiteettia toistaiseksi eksogeenisena resurssina — malli ei diskonttaa Pohjois-Ruotsin kasvavaa omaa teollista kuormaa FS(p)- tai TRR-logiikassa. Kehitystarve tunnistettu. Kehityssuunnitelma — ENTSO-E Transparency Platform (2026-07, ei viela toteutettu): Kaksi jo tunnistettua aukkoa voisi sulkea samalla datalahteella. (1) Nordic-laajuinen Dunkelflaute-tarkistus: WP-001:n oma Black Period -maaritelma edellyttaa "koko Pohjoismaiden samanaikaista stressia" (ks. Rakenteellinen rajoite 1 ylla), mutta WEM:n nykyinen WR-komponentti mittaa VAIN Suomen tuulivoimaa (DS 181) - se EI voi todentaa onko matala tuuli VAIN Suomessa vai koko Pohjolassa samanaikaisesti. ENTSO-E Transparency Platform tarjoaa tuulivoimatuotannon KAIKILLE Pohjoismaiden tarjousalueille (SE1-SE4, NO1-NO5, DK1-DK2) samassa formaatissa - tama mahdollistaisi AIDON Nordic-WR-komponentin (nykyisen NVE-reservaaeahaun rinnalle, ei sen tilalle). (2) SE1:n oma teollinen kuorma suoraan naikyviin: talla hetkella Stegra/HYBRIT-kuorman kasvu nakyisi WEM:ssa VAIN valillisesti, TRR:n kiristymisen kautta jalkikateen - ENTSO-E:n SE-tarjousalueen oma kulutusdata (vastaava kuin Fingridin DS 124 mutta Ruotsin puolelle) antaisi TAMAN kuorman NAKYA suoraan, ennen kuin se ehtii puristaa Suomen omaa tuontimarginaalia. Kaytannon rajoite: ENTSO-E Transparency Platform vaatii oman rekisteroidyn API-tokenin (sama secret-mallikuvio kuin Copernicus-tunnukset BEM:n NDVI-tyossa) - EI vaadi uutta infrastruktuuria. Tila 2026-10-15: aci-entsoe-proxy on käytössä: Nordic-WR (§11), rajasiirrot, day-ahead-hinta ja A72-vesivarannot (§01 SOURCE, FS(p)). SE-tarjousalueiden kulutus (kohta 2) ei vielä ole mukana. Flow-based-kapasiteetinlaskenta: Pohjoismaat siirtyivät NTC-menetelmästä flow-based-menetelmään 29.10.2024 (vuorokausimarkkinat), 31.10.2025 (Y-1) ja 8.4.2026 (M-1). NTC 2 300 MW on fyysinen kapasiteetti — kaupallinen kapasiteetti lasketaan koko pohjoismaisen verkon fyysisten rajoitteiden perusteella ja voi olla tilanteesta riippuen NTC:tä korkeampi tai matalampi. WEM:n TRR seuraa kaupallista kapasiteettia: TRR > 100 % ei tarkoita fyysistä ylikuormitusta vaan markkinaehtoisen kapasiteetin täyttymistä. Rakenteellinen rajoite 1 — Tuonti ≠ stressi: NIR kohtelee kaikkea nettomaahantuontia endurance-ongelmana. Suomi tuo rakenteellisesti 1 000–2 500 MW Ruotsista ja Norjasta normaalin markkinalogiikan mukaisesti. WP-001:n Black Period -skenaario edellyttää koko Pohjoismaiden samanaikaista stressiä — tätä NIR ei erottele. EPP v3 korvaa NIR:n FS+WR-parilla, mutta myös se on vain approksimaatio.
Käsitteiden suhde — Black Period vs. Dunkelflaute: "Black Period" (WP-001) on WEM:n oma, järjestelmätason analyyttinen konstruktio: 168 tunnin ikkuna jossa endurance-marginaalit ovat kriittisen ohuet, mitattuna EPP:llä. "Dunkelflaute" on kansainvälisesti vakiintunut, meteorologis-energeettinen termi sille fyysiselle säätilalle (samanaikainen matala tuuli- ja aurinkotuotanto, usein kylmällä säällä) joka tyypillisimmin laukaisee Black Period -tyyppisen tilan. Ne eivät ole synonyymejä: Dunkelflaute on yksi — todennäköisin — Black Periodin syy, mutta Black Period voisi periaatteessa syntyä myös muista syistä (esim. laaja tuotantovajaus ilman tuulikatoa). WEM:n WR-komponentti (WindRisk) on lähin suora Dunkelflaute-indikaattori instrumentissa.
Lämpötiladata: Kolme Open-Meteo-asemaa — Helsinki (w=0.45), Kuopio (w=0.30), Rovaniemi (w=0.25) — painotettu energiankulutuksen mukaan. Painotettu keskilämpötila syötetään C_exp-malliin. Alueellinen lämpötilaero (Helsinki−Rovaniemi) toimii kylmäpiikki-indikaattorina. Kulutusmalli: C_exp = 7 506 + 177·(vuosi−2024) + 153·max(0, 18−T) + 182·tuuli[GW], katto 13 500 MW. Kalibroitu 1 339 tunnista (8 × 168 h vuosilta 2024–2026, Fingrid DS 124/75 + ERA5, R² 0,88), jäännöshajonta 700 MW. Perustason kasvu (+177 MW/v) kuvaa datakeskusten litteää kuormaa. Tuulitermi kuvaa hintaohjattua kuormaa (sähkökattilat), joka kytkeytyy päälle halvoilla tunneilla; mitattu erikseen +122 MW/GW (2/2026) ja +204 MW/GW (1/2024) lämpötila vakioituna. Spot-hinta ei kelpaa selittäjäksi, koska sen kerroin on positiivinen — hinta nousee kun kulutus on suuri (endogeenisuutta, ei joustoa). Alle −5 °C:n kulmakerroin (76 MW/°C) on vanhaa perua: otoksessa ei ollut riittävästi kylmempiä tunteja. DP_t-sarja katkeaa kalibrointien kohdalla (8/2026 ja 24.9.2026), joten jaksot niiden yli eivät ole vertailukelpoisia. historia ↗ Kun lämpötiladata ei ole saatavilla, käytetään DP_s-fallbackia.
Rakenteellinen rajoite 2 — Fingridin oma tuotantomuotojaottelu on suuntaa-antava: Fingrid ilmoittaa itse (fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila), että reaaliaikamitatun tuotannon jaottelu tuotantomuodoittain (mukaan lukien DS 201/202) perustuu Energiaviraston voimalaitosrekisteriin ja tehdään laitoksen pääasiallisen tuotantomuodon mukaan — "lukemat ovat suuntaa-antavia". Mittaamaton tuotanto (mukaan lukien nopean häiriöreservin varavoimalaitokset) sisältyy kokonaan kohtaan "muu tuotanto", ei erottele tuotantomuotoa. WEM:n DS 201/202 -pohjainen CHP-laskenta (ks. §03 debug-paneeli) on siis sisäisesti oikein laskettu sille datalle jota Fingrid tarjoaa, mutta itse lähdedatan tuotantomuotojaottelu ei ole tarkka mittaus — se on hyväksytty epätarkkuus Fingridin oman ilmoituksen mukaan, ei WEM:n oma approksimaatiovirhe.
Rakenteellinen rajoite 3 — Backtest mittaa osittain väärää asiaa: Vuoden 2022 energiakriisi oli hintojen kriisi — Suomen fyysinen tuotantokapasiteetti ei ollut kriisissä. EPP-arvo tuolta ajanjaksolta heijastaa hintojen ohjaamaa kysyntäjoustoa, ei endurance-kapasiteetin vajetta. Recall/Precision-metriikat on poistettu (ks. §09).
SP-kynnys (5 %): Suomen rakenteellinen tuonti (500–2 500 MW) voi triggeröidä stressitunnin herkästi. SP toimii varhaisvaroituksena eikä kriisi-indikaattorina — Tight-taso on normaali talvessa. Elevated (>30 %) on todellinen signaali.
Tämä instrumentti on diagnostinen, ei operatiivinen — se ei ole virallinen hälytysjärjestelmä eikä ennusta yksittäisiä katkoja tai spot-hinnan kehitystä.
EPP on synteettinen indeksi — komponenttiarvot (FS, WR, SP, DP_s) ovat ensisijainen tulkinnan lähde. Kokonaisindeksi on tiivistys, ei totuus.
Stability ≠ endurance. Hetkellinen tasapaino ei implikoi monipäiväistä kestävyyttä — juuri tämä on WP-001:n perusargumentti.
Backtest käyttää oikeaa dataa (2026-10-18 alkaen): 20 tallennettua 168 tunnin ikkunaa 2022–2026 (Fingrid + ERA5), haettu aikaviipaleina sen jälkeen, kun proxyn sivutusongelma ratkesi (2.12.2). Aiemmin backtest käytti kuukausikeskiarvoja ja synteettistä tuntiprofiilia, koska oikean historiadatan haku kaatui toistuvasti (resoluutioerot, sivutus, rate limit, mobiiliselaimen taustahidastus). Sama aineisto kattaa C_exp-kalibroinnin ikkunat, joten DP_t on nyt vertailukelpoinen ikkunoiden välillä; tuulidata on mukana kaikissa ikkunoissa.
Fingrid-data on tuntiresoluutiota. Proxy voi palauttaa aukkoja tai viivästynyttä dataa. Tarkista aina datapisteiden määrä status-palkista.
Ydinvoiman vuosihuollot — rakenteellinen Es-vaihtelu: Olkiluodon kolmen laitosyksikön (OL1 ~900 MW, OL2 ~900 MW, OL3 ~1 600 MW) vuosihuollot aiheuttavat toistuvan Es-notkahduksen. TVO:n julkisen aikataulun mukaan OL1 on huollossa 55 vrk (19.4.–13.6.2026), OL3 50 vrk (10.9.–30.10.2026). Yksittäinen huolto vähentää ydinvoimakomponenttia 900–1 600 MW. WEM laskee FS:n hetkellistä laitoksen tuotantoa käyttäen — vuosihuoltojen vaikutus näkyy suoraan FS:ssä. Alkuperäinen suunnitelma kahdesta rinnakkaisesta EPR-reaktorista (OL3 + OL4) olisi vähentänyt huoltoseisokki-haavoittuvuutta merkittävästi; toteutunut yhden reaktorin ratkaisu kasvattaa yksittäisen huoltoseisokin suhteellista vaikutusta järjestelmään.

Loviisan vuosihuollot: LO1 ja LO2, noin 507 MW kumpikin. Fortumin julkinen aikataulu (fortum.com, haettu 29.7.2026): 2026: LO2 2.8.–21.9., LO1 26.9.–18.10. · 2027: LO2 15.8.–3.9., LO1 11.9.–28.9. · 2028: LO2 6.8.–29.8., LO1 9.9.–21.10. (pisin, ~6 vk) · 2029: LO2 19.8.–7.9., LO1 15.9.–2.10. Suunnitelma ei ole toteuma: vuonna 2026 LO2:n huolto venyi laajennetun tarkastuksen vuoksi — täysi seisokki 29.9. asti ja porrastettu paluu 4.10. asti (Nord Pool UMM, 8 päivitystä).

Päällekkäisyys syksyllä 2026: OL3:n huolto (10.9.–30.10.) meni päällekkäin molempien Loviisan yksiköiden kanssa: LO2 10.–29.9. ja LO1 26.9.–18.10. 26.–29.9. kaikki kolme yksikköä olivat poissa yhtä aikaa, noin 2 600 MW. FS laskee pudotuksen live-datasta automaattisesti. Laajemmat vuosihuollot 4 vuoden välein, laajimmat 8 vuoden välein (painesäiliötarkastus). historia ↗

Metodologinen huomio — abstraktiotaso

WEM toimii 1–2 abstraktiotasoa yli PLEXOS- tai ENTSO-E-tyyppisen sähköjärjestelmäsimuloinnin. EPP ei ole MW eikä MWh — se on synteettinen endurance-indeksi joka kuvaa järjestelmän toimintamarginaalia ilman yksikkösitoumusta. Tämä on tarkoituksellinen valinta: instrumentti on suunniteltu referenssipisteeksi institutionaaliselle päätöksenteolle, ei korvaamaan operatiivista kapasiteettimallinnusta.

Insinööritason muunnos: DA-001 §03 tarjoaa EPP-signaalien kytkennän MW-muuttujiin. ENTSO-E ERAA on ainoa virallinen kapasiteettiriittävyysanalyysi. WEM ja ERAA mittaavat samoja ilmiöitä eri abstraktiotasolla — ne eivät ole korvattavissa toisillaan.

§ 08Viitteet

WP-001Capacity vs. Duration — Black Period 168h stress window (fyysinen laukaiseva sää-ilmiö usein Dunkelflaute — samanaikainen matala tuuli- ja aurinkotuotanto, tyypillisesti kylmällä säällä)
DA-001Early warning logic — "Concern trending toward Danger"
DA-003Layer divergence — L1–L2 vs. L3 endurance gap
WP-008Continuous load allocation and endurance pressure
TN-001PPA structure and residual risk transfer

The instrument does not ask whether Finland has power in a given hour.
It asks whether Finland's winter system is becoming more dependent on thin endurance margins
as continuous load commitments grow faster than the multi-day layer that sustains them.