Huom: Luvut ovat liukuvia 24h keskiarvoja (W24), eivät hetkellistä tehoa. Fingridin reaaliaikainen näyttö voi poiketa merkittävästi — molemmat ovat oikeita, eri asia mitataan. Fingridin hetkellinen arvo kuvaa yhden mittaushetken tehoa; WEM laskee tunnin keskiarvoista 24h tai 168h ikkunan.
Import-gap (W24 ka)
—
MW · kulutus − tuotanto
ECI (W24)
—
Endurance Compatibility Index · (ydin+hydro)/tuotanto
Tuulivoima (W24 ka)
—
MW · DS 181 · variabili
Ydinvoima (W24 ka)
—
MW · DS 188 · vakaa
BP-like — kriittinen kestävyyspaine
EPP ylittää 0.75. Monipäiväinen endurance-kapasiteetti on kriittisesti ohut suhteessa jatkuvan kuorman sitoumuksiin. Tämä ei ole toiminnallinen hälytys — se on rakenteellinen diagnoosi. Viitteet: WP-001 (168h stress-ikkuna) · DA-003 (kerrosdivergenssi).
Elevated — kestävyyspaine kasvussa
EPP välillä 0.50–0.75. Stressipersistenssi ja tuontiriippuvuus koholla. Suositus: seuraa DA-001 varhaisvaroituslogiikan mukaisesti (concern trending toward danger). Viite: WP-008 (jatkuvan kuorman allokaatio).
Normal
0.00 – 0.25
Endurance buffer riittävä
Tight
0.25 – 0.50
Marginaalit supistuvat
Elevated
0.50 – 0.75
Stressipersistenssi koholla
BP-like
0.75 – 1.00
Kriittinen — Black Period -paine
§ 02Core Metrics — W24 · W72 · W168
Jokainen metriikka lasketaan kolmelle liukuvalle ikkunalle: W24 (viimeisin vuorokausi), W72 (3 vrk), W168 (7 vrk). EPP v3+P: (1−FS)×0.30 + SP×0.30 + DP_t×0.20 + WR×0.20 + P(T₁₆₈). P(T₁₆₈) = persistenssipreemio: +0.05 jos T₁₆₈≥6h, +0.12 jos T₁₆₈≥24h. DC ja NIR esitetään infona. Luokittelu jokaiselle ikkunalle erikseen.
Metriikka
W24
W72
W168
Paino
Luokka (W168)
Ladataan…
§ 03Tuotantorakenne — Layer Composition & ECI
Endurance Compatibility Index (ECI) mittaa osuuden kotimaisesta tuotannosta, joka on rakenteellisesti vakaata 168 tunnin aikaikkunassa. Rakenne vastaa Fingridin tuotantojaottelua. Vakaat kerrokset: ydinvoima (DS 188) + vesivoima (DS 191). Semi-vakaa: yhteistuotanto kaukolämpö (DS 201) + teollisuus (DS 202) — negatiivinen korrelaatio lämpötilaan. Variabili: tuulivoima (DS 181) + aurinkovoima (DS 248 ennuste). Sähkövarastot netto: DS 398−399. ECI (firm) = (ydin+hydro)/tuotanto · ECI (semi) = (ydin+hydro+CHP)/tuotanto. Kynnykset: Korkea ≥ 0.60 · Kohtalainen 0.40–0.60 · Matala < 0.40.
W24 · Tuotantorakenne (%)
Ydinvoima · DS 188 · vakaa
Vesivoima · DS 191 · vakaa
Yhteistuotanto (kaukolämpö) · DS 201 · semi-vakaa
Yhteistuotanto (teollisuus) · DS 202 · semi-vakaa
Tuulivoima · DS 181 · variabili
Aurinkovoima · DS 248 · variabili (ennuste)
Sähkövarastot netto · DS 398−399
Muu tuotanto (biomassa, lauhdutus…)
ECI · W24
—
(ydin+hydro) / tuotanto
ECI · W168
—
7 vrk keskiarvo
Ydinvoima W24
—
MW ka · DS 188
Vesivoima W24
—
MW ka · DS 191
Tuulivoima W24
—
MW ka · DS 181 · variabili
CHP W24
—
MW ka · DS 201+202 · semi-vakaa
🔍 DS 201/202 Debug
DS 201: —
DS 202: —
CHP-talvikorrelaatio
—
CHP/kulutus-suhde W24 vs W168
W72 · Tuotantorakenne ajassa (MW)
Ikkuna
ECI
Ydin MW
Hydro MW
CHP MW
Tuuli MW
Residuaali MW
Tuotanto yht.
ECI firm
ECI semi
Ladataan…
ECI ≥ 0.60 = Korkea kestävyysyhteensopivuus · 0.40–0.60 = Kohtalainen · < 0.40 = Matala (tuulivoimavaltainen tai tuontiriippuvainen) · Vakaa = ydin + hydro · Variabili = tuuli
§ 04Aikasarjat — MW · tuntidatan kelluva ikkuna
Kulutus (DS 124)
Kotimainen tuotanto (DS 192)
Import-gap (kulutus − tuotanto)
Stressitunti (gap > 5% kulutuksesta)
MW ≠ MWh · Hetkellinen teho ei yksin ratkaise Black Period -ongelmaa · Import-gap positiivinen = nettomaahantuonti · Stressitunti = kulutus > 1.05 × tuotanto
Rullaava EPP lasketaan jokaiselle tunnille käyttäen 24h taaksepäin suuntautuvaa ikkunaa (W24-EPP) koko W168-datassa. Värikynnykset: Normal < 0.25 · Tight 0.25–0.50 · Elevated 0.50–0.75 · BP-like > 0.75.
Huom: trendikuvaajan viimeinen piste on EPP(W24) eli viimeisen 24h ikkuna. §01:n posture-arvo on EPP(W168) eli 7 vrk ikkuna. Ero on normaali — tyypillisesti enintään ±0.03. W24-arvo reagoi nopeammin lyhytaikaisiin muutoksiin; W168 kuvaa rakenteellista tilaa.
Stressipersistenssi mittaa osuuden tunneista, joissa kulutus ylittää kotimaisen tuotannon yli 5 %. Threshold-vyöhykkeet: Normal < 15 % · Tight 15–30 % · Elevated 30–50 % · BP-like > 50 %. Viite: WP-001 (168h stress-ikkuna).
W24
—
—
—
W72
—
—
—
W168
—
—
—
SP-vyöhyke
Osuus
Tulkinta
Normal
< 15 %
Endurance-kapasiteetti riittävä
Tight
15–30 %
Marginaalit supistuvat — seuraa
Elevated
30–50 %
Stressitunteja liikaa — DA-001 -kynnys
BP-like
> 50 %
Black Period -analogia — kriittinen
§ 09EPP Backtest — signaalivalidointi 2022–2025
Backtest laskee EPP:n kahdeksalle historialliselle periodille. Historialliset periodit (2022–2024) käyttävät sisäänrakennettuja kuukausikeskiarvoja (rekonstruoitu: Fingrid statistiikka, Energiateollisuus, Statistics Finland) + synteettistä tuntiprofiilia. Nykyinen periodi käyttää live-dataa. Tulokset validoidaan tunnettuja stressijaksoja vastaan. Recall = kuinka moni tunnettu stressiperiodi tunnistettiin (EPP ≥ 0.50). Precision = kuinka suuri osa flagauksista oli oikeita. Huom: EPP on ex-post-laskenta — se ei ole ennuste. Viite: OGAS2 backtest-logiikka 2021–2026.
8 periodita · DS 124 + DS 192 · ~20 s
Periodi
Tapahtuma
EPP
Luokka
ECI
SP
DC
Pisteet
Signaali
Backtestia ei ole ajettu — klikkaa "Aja backtest"
Recall
—
TP / (TP+FN) Stressiperiodien tunnistus
Precision
—
TP / (TP+FP) Flagausten oikeellisuus
F1-score
—
2·P·R / (P+R) Tasapainotettu metriikka
ECI-muutos
—
2022-01 → 2024-12 OL3-vaikutus ECI:hin
TP (True Positive) = EPP ≥ 0.50 & tunnettu stressiperiodi · FN (False Negative) = EPP < 0.50 & tunnettu stressi · FP (False Positive) = EPP ≥ 0.50 & ei tunnettua stressiä · TN (True Negative) = EPP < 0.50 & ei stressiä
Stressikriteerit: energiakriisi 2022-Q3–Q4 (NordPool FI >200 €/MWh) · 2023-Q1 (jälkikriisi, hinnat >100 €/MWh) · muut periodit = ei tunnettua makrostressiä
§ 10Rakenteellinen paine — CHP-purkaminen & DC-kuorma
Kaksi rakenteellista muutosta heikentävät Suomen talven endurance-kapasiteettia samanaikaisesti: (1) CHP-kapasiteettia puretaan EU-kehyksen (ETS, Fit for 55) ohjaamana — semi-vakaa talvipuskuri pienenee, (2) data center -investoinnit lisäävät kulutusta 2–3 GW litteällä, lämpötilariippumattomalla profiililla — C_exp(T)-malli systemaattisesti aliarvioi todellista paineetta. Instrumentti ei voi mitata tätä suoraan live-datasta, mutta alla oleva skenaarioanalyysi laskee EPP:n parametrisoidusti. Viitteet: WP-001 (168h stress-ikkuna) · WP-008 (jatkuvan kuorman allokaatio).
⚠
Rakenteellinen divergenssi: Data center -kuorma on 24/7-litteä — se ei reagoi lämpötilaan. Tämä tarkoittaa, että C_exp(T)-mallimme aliarvioi todellista paineeta systemaattisesti kun DC-kapasiteetti kasvaa. Samanaikaisesti CHP-kapasiteetin purkaminen poistaa sen kerroksen, joka kompensoi juuri talvihuippua. Nämä muutokset liikkuvat samaan suuntaan.
Data center -kuormaparametri
DC-lisäkuorma (MW, litteä 24/7)0 MW
0Nyt ~5002027 ~15002030 ~3000
CHP-kapasiteettimuutos (%)0 %
−50%−20% (2027)0+20%
DC-kuorma nostetaan suoraan kulutukseen (litteä profiili). CHP-muutos skaalaa avgChp-arvoa. Vaikuttaa FS:ään, SP:hen, DP_t:hen ja EPP:hen.
CHP-osuustrendi — backtest-data
Aja §09 backtest nähdäksesi CHP-trendi historiasta
EPP W168 — skenaariovertailu
Nykytila
—
—
Live W168 · ei muutoksia
+ DC-kuorma
—
—
—
+ DC-kuorma + CHP-muutos
—
—
—
Skenaario
DC MW
CHP Δ
EPP
Luokka
FS
SP
DP_t
Δ EPP
Ladataan live-dataa…
DC-kuorma on litteä 24/7 — ei reagoi lämpötilaan, eikä C_exp(T) huomioi sitä. Todellinen DP_t-paine on tätä korkeampi. · CHP-muutos skaalaa semi-vakaa-kerroksen — sen väheneminen kasvattaa (1−FS):ää ja SP:tä samanaikaisesti. · Molemmat muutokset liikkuvat samaan suuntaan.
§ 07Instrumentin rajaukset
Aurora Line -huomio:
Aurora Line (400 kV, 380 km, Pyhänselkä–Messaure) otettiin käyttöön marraskuussa 2025, puolitoista kuukautta etuajassa. Se lisäsi SE1→FI-kapasiteettia +800 MW (1 500 MW → ~2 300 MW). WEM §12 NTC päivitetty vastaavasti. Aurora Line 2 on erillinen projekti, vasta selvitysvaiheessa — selvitys valmistuu 2026.
SE1-vientimarginaali ei ole staattinen: Aurora Line lisäsi SE1→FI fyysistä siirtokapasiteettia, mutta SE1-alueen samanaikainen teollinen sähköistymispaine (Stegra 700 MW elektrolyysi Bodenissa, HYBRIT vetyteräs Gällivaressa) voi pitkällä aikavälillä pienentää käytettävissä olevaa vientimarginaalia erityisesti matalan hydro- ja tuulituotannon periodeina. WEM käsittelee SE1-kapasiteettia toistaiseksi eksogeenisena resurssina — malli ei diskonttaa Pohjois-Ruotsin kasvavaa omaa teollista kuormaa FS(p)- tai TRR-logiikassa. Kehitystarve tunnistettu. Flow-based-kapasiteetinlaskenta: Pohjoismaat siirtyivät NTC-menetelmästä flow-based-menetelmään 29.10.2024 (vuorokausimarkkinat), 31.10.2025 (Y-1) ja 8.4.2026 (M-1). NTC 2 300 MW on fyysinen kapasiteetti — kaupallinen kapasiteetti lasketaan koko pohjoismaisen verkon fyysisten rajoitteiden perusteella ja voi olla tilanteesta riippuen NTC:tä korkeampi tai matalampi. WEM:n TRR seuraa kaupallista kapasiteettia: TRR > 100 % ei tarkoita fyysistä ylikuormitusta vaan markkinaehtoisen kapasiteetin täyttymistä.
Rakenteellinen rajoite 1 — Tuonti ≠ stressi: NIR kohtelee kaikkea nettomaahantuontia endurance-ongelmana. Suomi tuo rakenteellisesti 1 000–2 500 MW Ruotsista ja Norjasta normaalin markkinalogiikan mukaisesti. WP-001:n Black Period -skenaario edellyttää koko Pohjoismaiden samanaikaista stressiä — tätä NIR ei erottele. EPP v3 korvaa NIR:n FS+WR-parilla, mutta myös se on vain approksimaatio.
Lämpötiladata: Kolme Open-Meteo-asemaa — Helsinki (w=0.45), Kuopio (w=0.30), Rovaniemi (w=0.25) — painotettu energiankulutuksen mukaan. Painotettu keskilämpötila syötetään C_exp-malliin. Alueellinen lämpötilaero (Helsinki−Rovaniemi) toimii kylmäpiikki-indikaattorina. Paloittain lineaarinen kulutus-lämpötilamalli, katto 13 500 MW — kalibroitu 2010-luvun tyypilliseen huippukulutukseen. Fingridin historiallinen maksimi ~15 200 MW (tammikuu 2016). Malli aliarvioi äärimmäisten pakkasjaksojen kysyntää noin 11%.. Alle −5°C hidastuu 180 MW/°C (lämmitys lähestyy kyllästystä). Ei huomioi sääolosuhteiden (tuulisuus, kosteus) lisävaikutusta. Kun lämpötiladata ei ole saatavilla, käytetään DP_s-fallbackia.
Rakenteellinen rajoite 3 — Backtest mittaa osittain väärää asiaa: Vuoden 2022 energiakriisi oli hintojen kriisi — Suomen fyysinen tuotantokapasiteetti ei ollut kriisissä. EPP-arvo tuolta ajanjaksolta heijastaa hintojen ohjaamaa kysyntäjoustoa, ei endurance-kapasiteetin vajetta. Recall/Precision-metriikat ovat suuntaa antavia, eivät rigorisia validointeja.
SP-kynnys (5 %): Suomen rakenteellinen tuonti (500–2 500 MW) voi triggeröidä stressitunnin herkästi. SP toimii varhaisvaroituksena eikä kriisi-indikaattorina — Tight-taso on normaali talvessa. Elevated (>30 %) on todellinen signaali.
Tämä instrumentti on diagnostinen, ei operatiivinen — se ei ole virallinen hälytysjärjestelmä eikä ennusta yksittäisiä katkoja tai spot-hinnan kehitystä.
EPP on synteettinen indeksi — komponenttiarvot (FS, WR, SP, DP_s) ovat ensisijainen tulkinnan lähde. Kokonaisindeksi on tiivistys, ei totuus.
Stability ≠ endurance. Hetkellinen tasapaino ei implikoi monipäiväistä kestävyyttä — juuri tämä on WP-001:n perusargumentti.
Fingrid-data on tuntiresoluutiota. Proxy voi palauttaa aukkoja tai viivästynyttä dataa. Tarkista aina datapisteiden määrä status-palkista.
Ydinvoiman vuosihuollot — rakenteellinen Es-vaihtelu: Olkiluodon kolmen laitosyksikön (OL1 ~900 MW, OL2 ~900 MW, OL3 ~1 600 MW) vuosihuollot aiheuttavat toistuvan Es-notkahduksen. TVO:n julkisen aikataulun mukaan OL1 on huollossa 55 vrk (19.4.–13.6.2026), OL3 50 vrk (10.9.–30.10.2026). Yksittäinen huolto vähentää ydinvoimakomponenttia 900–1 600 MW. WEM laskee FS:n hetkellistä laitoksen tuotantoa käyttäen — vuosihuoltojen vaikutus näkyy suoraan FS(p):ssä. Alkuperäinen suunnitelma kahdesta rinnakkaisesta EPR-reaktorista (OL3 + OL4) olisi vähentänyt huoltoseisokki-haavoittuvuutta merkittävästi; toteutunut yhden reaktorin ratkaisu kasvattaa yksittäisen huoltoseisokin suhteellista vaikutusta järjestelmään.
Metodologinen huomio — abstraktiotaso
WEM toimii 1–2 abstraktiotasoa yli PLEXOS- tai ENTSO-E-tyyppisen sähköjärjestelmäsimuloinnin. EPP ei ole MW eikä MWh — se on synteettinen endurance-indeksi joka kuvaa järjestelmän toimintamarginaalia ilman yksikkösitoumusta. Tämä on tarkoituksellinen valinta: instrumentti on suunniteltu referenssipisteeksi institutionaaliselle päätöksenteolle, ei korvaamaan operatiivista kapasiteettimallinnusta.
Insinööritason muunnos: DA-001 §03 tarjoaa EPP-signaalien kytkennän MW-muuttujiin. ENTSO-E ERAA on ainoa virallinen kapasiteettiriittävyysanalyysi. WEM ja ERAA mittaavat samoja ilmiöitä eri abstraktiotasolla — ne eivät ole korvattavissa toisillaan.
EPP v4 lisää kolme rakenteellista indikaattoria jotka erottavat drift-regiimiä jump-regiimistä (WP-015). SP_cluster kuvaa stressijaksojen pituusjakaumaa — pitkät klusterit viittaavat jump-regiimiin. T₁₆₈ = pisimmän yksittäisen stressijakson pituus 168h ikkunassa (tuntia). FS(p) skaalaa vesivoimakomponentin NVE:n viikottaisella Norjan reservoaaritäyttöasteella. MD_proxy arvioi spot-markkinan syvyyttä hinnan volatiliteetin perusteella. Nämä ovat kokeellisia indikaattoreita — kehitystarve tunnistettu WP-015 §9:ssä. SP_cluster ja FS(p) ovat operationaalisia. MD_proxy lasketaan import-gapin (kulutus−tuotanto) volatiliteetista W168-ikkunassa — ei tarvita erillistä spot-hintadatalähdettä. NVE Magasinstatistikk haetaan proxyn kautta (aci-nve-proxy). hydro_RF skaalaa vesivoimakomponentin Norjan täyttöasteen mukaan.
§12 laajentaa WEM:n mittariston tehopohjaisesta (MW) energiapohjaiseen (MWh/72h). Kolme kysymystä: (1) Kuinka suuri osa SE1:n siirtokapasiteetista on käytössä? (2) Onko järjestelmä stressaantunut reaaliajassa? (3) Paljonko energiaa on siirretty 72h:ssa? Datalähde: Fingrid Open Data API — DS 60 (SE1→FI siirto), DS 30, DS 336, DS 177, DS 369, DS 404. Kokeellinen osio — Fingrid Open Data API. Latautuu 15s päähaun jälkeen.
DA-003Layer divergence — L1–L2 vs. L3 endurance gap
WP-008Continuous load allocation and endurance pressure
TN-001PPA structure and residual risk transfer
The instrument does not ask whether Finland has power in a given hour.
It asks whether Finland's winter system is becoming more dependent on thin endurance margins
as continuous load commitments grow faster than the multi-day layer that sustains them.