Winter Endurance Monitor

Ladataan dataa…

§ 01Nykyinen posture — EPP (W168)

Endurance Pressure Proxy (EPP) on synteettinen indeksi [0–1], joka mittaa Suomen talvijärjestelmän monipäiväistä kestävyyttä. Korkea EPP viittaa kasvavaan riippuvuuteen ohuista marginaaleista. W168 = 168 tunnin liukuva ikkuna (7 vrk). Lähde: DS 124 (kulutus) · DS 192 (tuotanto) · DS 188 (ydin) · DS 191 (hydro) · DS 181 (tuuli).

—

W168 · v3+T+P: (1−FS)×0.30 + SP×0.30 + DP_t×0.20 + WR×0.20 + P(T₁₆₈)

Päivitys

—

Viimeisin Fingrid-haku

Datapisteet

—

Tuntidata W168-ikkunassa

Kulutus (W24 ka)

—

MW · DS 124

Tuotanto (W24 ka)

—

MW · DS 192

Huom: Luvut ovat liukuvia 24h keskiarvoja (W24), eivät hetkellistä tehoa. Fingridin reaaliaikainen näyttö voi poiketa merkittävästi — molemmat ovat oikeita, eri asia mitataan. Fingridin hetkellinen arvo kuvaa yhden mittaushetken tehoa; WEM laskee tunnin keskiarvoista 24h tai 168h ikkunan.

Import-gap (W24 ka)

—

MW · kulutus − tuotanto

ECI (W24)

—

Endurance Compatibility Index · (ydin+hydro)/tuotanto

Tuulivoima (W24 ka)

—

MW · DS 181 · variabili

Ydinvoima (W24 ka)

—

MW · DS 188 · vakaa

Lämpötila — Helsinki

—

°C · W24 ka · paino 0,45

Lämpötila — Kuopio

—

°C · W24 ka · paino 0,30

Lämpötila — Rovaniemi

—

°C · W24 ka · paino 0,25

Painotettu keskilämpötila

—

°C · syötetään C_exp(T)-malliin

Alueellinen lämpötilaero

—

HKI−ROV · kylmäpiikki-indikaattori

C_exp(T) — odotettu kulutus

—

MW · DP_t:n vertailuarvo tälle lämpötilalle

BP-like — kriittinen kestävyyspaine

EPP ylittää 0.75. Monipäiväinen endurance-kapasiteetti on kriittisesti ohut suhteessa jatkuvan kuorman sitoumuksiin. Tämä ei ole toiminnallinen hälytys — se on rakenteellinen diagnoosi. Viitteet: WP-001 (168h stress-ikkuna) · DA-003 (kerrosdivergenssi).

Elevated — kestävyyspaine kasvussa

EPP välillä 0.50–0.75. Stressipersistenssi ja tuontiriippuvuus koholla. Suositus: seuraa DA-001 varhaisvaroituslogiikan mukaisesti (concern trending toward danger). Viite: WP-008 (jatkuvan kuorman allokaatio).

Komponenttikohtainen hälytys (riippumaton EPP-kokonaisluokasta)

—

Kesäkauden huomautus

Yllä oleva BP-like/Elevated-lukema on todennäköisesti kesän kysyntäprofiilin (esim. helle, ilmastointikuorma) heijastumaa — EI talven Dunkelflaute-tyyppistä riskiä, jota tämä instrumentti on ensisijaisesti suunniteltu mittaamaan. DP_t-malli on kalibroitu talven huippukulutukselle (katto 13 500 MW, ks. §07); kesän lämpötilapiikit voivat laukaista saman komponentin eri, lievemmästä syystä. Tarkista aina sään suunta (kylmä vs. kuuma) ennen tulkintaa.

Normal

0.00 – 0.25

Endurance buffer riittävä

Tight

0.25 – 0.50

Marginaalit supistuvat

Elevated

0.50 – 0.75

Stressipersistenssi koholla

BP-like

0.75 – 1.00

Kriittinen — Black Period -paine (Dunkelflaute-tyyppinen tilanne)

§ 02Core Metrics — W24 · W72 · W168

Jokainen metriikka lasketaan kolmelle liukuvalle ikkunalle: W24 (viimeisin vuorokausi), W72 (3 vrk), W168 (7 vrk). EPP v3+P: (1−FS)×0.30 + SP×0.30 + DP_t×0.20 + WR×0.20 + P(T₁₆₈). P(T₁₆₈) = persistenssipreemio: +0.05 jos T₁₆₈≥6h, +0.12 jos T₁₆₈≥24h. DC ja NIR esitetään infona. Luokittelu jokaiselle ikkunalle erikseen.

Metriikka	W24	W72	W168	Paino	Luokka (W168)
Ladataan…

§ 03Tuotantorakenne — Layer Composition & ECI

Endurance Compatibility Index (ECI) mittaa osuuden kotimaisesta tuotannosta, joka on rakenteellisesti vakaata 168 tunnin aikaikkunassa. Rakenne vastaa Fingridin tuotantojaottelua. Vakaat kerrokset: ydinvoima (DS 188) + vesivoima (DS 191). Semi-vakaa: yhteistuotanto kaukolämpö (DS 201) + teollisuus (DS 202) — negatiivinen korrelaatio lämpötilaan. Variabili: tuulivoima (DS 181) + aurinkovoima (DS 248 ennuste). Sähkövarastot netto: DS 398−399. ECI (firm) = (ydin+hydro)/tuotanto · ECI (semi) = (ydin+hydro+CHP)/tuotanto. Kynnykset: Korkea ≥ 0.60 · Kohtalainen 0.40–0.60 · Matala < 0.40.

W24 · Tuotantorakenne (%)

Ydinvoima · DS 188 · vakaa

Vesivoima · DS 191 · vakaa

Yhteistuotanto (kaukolämpö) · DS 201 · semi-vakaa

Yhteistuotanto (teollisuus) · DS 202 · semi-vakaa

Tuulivoima · DS 181 · variabili

Aurinkovoima · DS 248 · variabili (ennuste)

Sähkövarastot netto · DS 398−399

Muu tuotanto (biomassa, lauhdutus…)

ECI · W24

—

(ydin+hydro) / tuotanto

ECI · W168

—

7 vrk keskiarvo

Ydinvoima W24

—

MW ka · DS 188

Vesivoima W24

—

MW ka · DS 191

Tuulivoima W24

—

MW ka · DS 181 · variabili

CHP W24

—

MW ka · DS 201+202 · semi-vakaa

CHP-talvikorrelaatio

—

CHP/kulutus-suhde W24 vs W168

W72 · Tuotantorakenne ajassa (MW)

Ikkuna	ECI	Ydin MW	Hydro MW	CHP MW	Tuuli MW	Residuaali MW	Tuotanto yht.	ECI firm	ECI semi
Ladataan…

ECI ≥ 0.60 = Korkea kestävyysyhteensopivuus · 0.40–0.60 = Kohtalainen · < 0.40 = Matala (tuulivoimavaltainen tai tuontiriippuvainen) · Vakaa = ydin + hydro · Variabili = tuuli

§ 04Aikasarjat — MW · tuntidatan kelluva ikkuna

Kulutus (DS 124)

Kotimainen tuotanto (DS 192)

Import-gap (kulutus − tuotanto)

Stressitunti (gap > 5% kulutuksesta)

MW ≠ MWh · Hetkellinen teho ei yksin ratkaise Black Period -ongelmaa · Import-gap positiivinen = nettomaahantuonti · Stressitunti = kulutus > 1.05 × tuotanto

§ 05Endurance Pressure Proxy — EPP historiatrendi (W168)

Rullaava EPP lasketaan jokaiselle tunnille käyttäen 24h taaksepäin suuntautuvaa ikkunaa (W24-EPP) koko W168-datassa. Värikynnykset: Normal < 0.25 · Tight 0.25–0.50 · Elevated 0.50–0.75 · BP-like > 0.75.

Huom: trendikuvaajan viimeinen piste on EPP(W24) eli viimeisen 24h ikkuna. §01:n posture-arvo on EPP(W168) eli 7 vrk ikkuna. Ero on normaali — tyypillisesti enintään ±0.03. W24-arvo reagoi nopeammin lyhytaikaisiin muutoksiin; W168 kuvaa rakenteellista tilaa.

Synteettinen indeksi [0–1] · v3+T: (1−FS)×0.30 + SP×0.30 + DP_t×0.20 + WR×0.20 · Laskettu Fingrid-datasta

§ 06Stress Persistence — SP (D)

Stressipersistenssi mittaa osuuden tunneista, joissa kulutus ylittää kotimaisen tuotannon yli 5 %. Threshold-vyöhykkeet: Normal < 15 % · Tight 15–30 % · Elevated 30–50 % · BP-like > 50 %. Viite: WP-001 (168h stress-ikkuna).

W24

—

W72

—

W168

—

SP-vyöhyke	Osuus	Tulkinta
Normal	< 15 %	Endurance-kapasiteetti riittävä
Tight	15–30 %	Marginaalit supistuvat — seuraa
Elevated	30–50 %	Stressitunteja liikaa — DA-001 -kynnys
BP-like	> 50 %	Black Period -analogia — kriittinen (vrt. Dunkelflaute)

§ 09EPP Backtest — signaalivalidointi 2022–2025

Backtest laskee EPP:n kahdeksalle historialliselle periodille. Historialliset periodit (2022–2024) käyttävät sisäänrakennettuja kuukausikeskiarvoja (rekonstruoitu: Fingrid statistiikka, Energiateollisuus, Statistics Finland) + synteettistä tuntiprofiilia. Nykyinen periodi käyttää live-dataa. Tulokset validoidaan tunnettuja stressijaksoja vastaan. Recall = kuinka moni tunnettu stressiperiodi tunnistettiin (EPP ≥ 0.50). Precision = kuinka suuri osa flagauksista oli oikeita. Huom: EPP on ex-post-laskenta — se ei ole ennuste. Viite: OGAS2 backtest-logiikka 2021–2026.

8 periodita · DS 124 + DS 192 · ~20 s

Periodi	Tapahtuma	EPP	Luokka	ECI	SP	DC	Pisteet
Backtestia ei ole ajettu — klikkaa "Aja backtest"

§ 10Rakenteellinen paine — CHP-purkaminen & DC-kuorma

Kaksi rakenteellista muutosta heikentävät Suomen talven endurance-kapasiteettia samanaikaisesti: (1) CHP-kapasiteettia puretaan EU-kehyksen (ETS, Fit for 55) ohjaamana — semi-vakaa talvipuskuri pienenee, (2) data center -investoinnit lisäävät kulutusta 2–3 GW litteällä, lämpötilariippumattomalla profiililla — C_exp(T)-malli systemaattisesti aliarvioi todellista paineetta. Instrumentti ei voi mitata tätä suoraan live-datasta, mutta alla oleva skenaarioanalyysi laskee EPP:n parametrisoidusti. Viitteet: WP-001 (168h stress-ikkuna) · WP-008 (jatkuvan kuorman allokaatio).

⚠

Rakenteellinen divergenssi: Data center -kuorma on 24/7-litteä — se ei reagoi lämpötilaan. Tämä tarkoittaa, että C_exp(T)-mallimme aliarvioi todellista paineeta systemaattisesti kun DC-kapasiteetti kasvaa. Samanaikaisesti CHP-kapasiteetin purkaminen poistaa sen kerroksen, joka kompensoi juuri talvihuippua. Nämä muutokset liikkuvat samaan suuntaan.

Huomio 2026-07 — tuulen ja auringon eriaikaiset investointisyklit, ei ristiriita: Suomen tuulivoimarakentaminen on hidastumassa 2026 (heikko taloustilanne, korkojen nousu, parhaat länsirannikon paikat jo käytetty) samaan aikaan kun teollisen mittakaavan aurinkovoima on kaksinkertaistanut kapasiteettinsa (n. 176→352 MW vuonna 2025). Tämä EI ole ristiriitainen signaali vaan sama taloudellinen paine (korot, epävarma kysynnän kasvuvauhti) heijastuu eri viiveellä: tuulen investointipäätöksestä valmistumiseen kuluu ~2 vuotta (2026:n hiljaisuus heijastaa n. 2024:n investointitaukoa, uudet päätökset 2026 näkyvät vasta 2027–2028), kun taas aurinko rakentuu nopeammin ja on hyötynyt paneelien globaalista hintaromahduksesta. WEM:n oman WR-komponentin kannalta olennaista: aurinkovoiman nopea kasvu EI vähennä talven Dunkelflaute-riskiä riippumatta sen lopullisesta kapasiteetista — Suomen talvella auringon säteily on lähes nolla viikkojen ajan, joten aurinko ei tarjoa mitään riskiä pienentävää diversifikaatiota juuri sinä ikkunana jota WEM mittaa. WR:n rajaus pelkkään tuulivoimaan pysyy siis metodologisesti perusteltuna myös jatkossa, vaikka kokonaistuotantorakenne monipuolistuu — kysymys ei ole "unohdimmeko auringon" vaan että talven endurance-kysymyksen kannalta sen unohtaminen on oikein.

Data center -kuormaparametri

DC-lisäkuorma (MW, litteä 24/7) 0 MW

0Nyt ~5002027 ~15002030 ~3000

CHP-kapasiteettimuutos (%) 0 %

−50%−20% (2027)0+20%

DC-kuorma nostetaan suoraan kulutukseen (litteä profiili). CHP-muutos skaalaa avgChp-arvoa. Vaikuttaa FS:ään, SP:hen, DP_t:hen ja EPP:hen.

CHP-osuustrendi — backtest-data

Aja §09 backtest nähdäksesi CHP-trendi historiasta

Rakenteilla/suunnitteilla oleva kapasiteetti (kontekstitieto — ei EPP:ssä)

Tuulivoima (Suomen uusiutuvat ry): asennettu ~9 430 MW (loppu 2025) · rakenteilla 2026 ~100 MW · vireillä 2027 ~250 MW · suunnitteilla julkaistu >100 GW (varhaisen vaiheen hankkeita, suurin osa ei toteudu — vrt. §13 liittymäjono 250 GW vs. toteutunut ~0,5 GW/12kk). Rakentaminen hiipumassa — Suomen uusiutuvat ry:n oma arvio.

Aurinkovoima, teollinen (Suomen uusiutuvat ry, kesäkuu 2026): käytössä 842 MW (45 laitosta) · suunnitteilla julkaistu >23 300 MW (tammikuu 2025 -tilasto, kasvava). Aurinko ei tarjoa talven Dunkelflaute-riskiä pienentävää vaikutusta (ks. §10 huomio), mutta kasvattaa kesän tuotantoylijäämää.

Kaasumoottorivoimalat — säätökapasiteetti (EPV Energia / Tornion Voima, käyttäjän oma huomio 2026-08-05): neljä hanketta eri vaiheissa — Tornio (Röyttä) 43 MW käytössä 1.4.2026 · Lappeenranta ~40–45 MW, investointipäätös tehty, valmis 2030 · Kotka (Mussalo) ~40–45 MW, esisopimus/luvat kesken (~2v) · Oripää ~40–45 MW, mainittu suunnitteilla. Yhteensä n. 160–180 MW jos kaikki toteutuu — nopea käynnistys, tarkoitettu tuuli/aurinko-vaihtelun ja pakkasjaksojen tasapainottamiseen, ei jatkuvaan peruskuormaan. Suoraan relevanttia WEM:n SP-komponentille (säätökapasiteetti lyhentää stressitunteja) mutta mittakaava pieni suhteessa OL3:n 1600 MW:iin tai yhteen Loviisa-yksikköön (507 MW).

Politiikkavaste — Fossiilittoman jouston tukimekanismi (TEM, käyttäjän huomio 2026-08-08, Talouselämä/Antti Honkamaa): hallituksen esitystä valmistellaan säävarman joustokapasiteetin (mukaan lukien CHP-laitosten käyttöiän pidennykset ja tehonkorotukset, ei vain uusi tuotanto) tukemiseksi kilpailutuksen kautta. Tämä on ensimmäinen konkreettinen institutionaalinen vaste juuri siihen CHP-eroosiotrendiin jota tämä osio kuvaa yllä — mahdollinen osittainen vastavoima, ei kumoa. Tila (2026-08): säädösvalmistelu alkuvaiheessa, rahoitusmuoto (tariffi sähkönkäyttäjiltä, päätetty periaatteessa kevään 2025 puoliväliriihessä) yhä selvityksen alla, hallituksen tavoite ensimmäisille hauille "ensi vuonna" (2027) mutta laki ei ole vielä eduskunnassa. Työryhmän oma toukokuun 2025 loppuraportti tunnisti riskin: "pitkät, tuulettomat ja erityisen kylmät ajanjaksot" haastavat tehon riittävyyttä "kuluvan vuosikymmenen loppua kohden, kun CHP-kapasiteetin odotetaan vähenevän entisestään" — sama diagnoosi kuin WEM:n oma §10, eri lähteestä riippumattomasti. Ei muuta mitään laskentaa nyt — vaikutus (jos toteutuu) näkyisi vasta vuosien viiveellä CHP-osuustrendissä.

Karkea, vuositason kontekstitieto — ei syötetä EPP-laskentaan. Päivitetään manuaalisesti kun uutta tietoa löytyy, ei automaattisesti.

EPP W168 — skenaariovertailu (PROJEKTIO, ei live-havainto lukuun ottamatta "Nykytila"-korttia)

Nykytila — LIVE-HAVAINTO

—

Live W168 · ei muutoksia

PROJEKTIO: + DC-kuorma

—

PROJEKTIO: + DC-kuorma + CHP-muutos

—

EPP v4 (kokeellinen, 2026-08-01): SP korvattu SP_depth:llä (Σmax(0,gap)/Σc — syvyysmitta laskurin sijaan). v3 pysyy kanonisena — backtest ja kaikki muu koodi lukee v3:a. v4 on rinnakkainen vertailu.

Skenaario	DC MW	CHP Δ	EPP (v3)	Luokka	FS	SP	SP_depth	EPP (v4)	DP_t	Δ EPP (v3)
Ladataan live-dataa…

DC-kuorma on litteä 24/7 — ei reagoi lämpötilaan, eikä C_exp(T) huomioi sitä. Todellinen DP_t-paine on tätä korkeampi. · CHP-muutos skaalaa semi-vakaa-kerroksen — sen väheneminen kasvattaa (1−FS):ää ja SP:tä samanaikaisesti. · Molemmat muutokset liikkuvat samaan suuntaan.

§ 07Instrumentin rajaukset

Aurora Line -huomio: Aurora Line (400 kV, 380 km, Pyhänselkä–Messaure) otettiin käyttöön marraskuussa 2025, puolitoista kuukautta etuajassa. Se lisäsi SE1→FI-kapasiteettia +800 MW (1 500 MW → ~2 300 MW). WEM §12 NTC päivitetty vastaavasti. Aurora Line 2 on erillinen projekti, vasta selvitysvaiheessa — selvitys valmistuu 2026. SE1-vientimarginaali ei ole staattinen: Aurora Line lisäsi SE1→FI fyysistä siirtokapasiteettia, mutta SE1-alueen samanaikainen teollinen sähköistymispaine (Stegra 700 MW elektrolyysi Bodenissa, HYBRIT vetyteräs Gällivaressa) voi pitkällä aikavälillä pienentää käytettävissä olevaa vientimarginaalia erityisesti matalan hydro- ja tuulituotannon periodeina. WEM käsittelee SE1-kapasiteettia toistaiseksi eksogeenisena resurssina — malli ei diskonttaa Pohjois-Ruotsin kasvavaa omaa teollista kuormaa FS(p)- tai TRR-logiikassa. Kehitystarve tunnistettu. Kehityssuunnitelma — ENTSO-E Transparency Platform (2026-07, ei viela toteutettu): Kaksi jo tunnistettua aukkoa voisi sulkea samalla datalahteella. (1) Nordic-laajuinen Dunkelflaute-tarkistus: WP-001:n oma Black Period -maaritelma edellyttaa "koko Pohjoismaiden samanaikaista stressia" (ks. Rakenteellinen rajoite 1 ylla), mutta WEM:n nykyinen WR-komponentti mittaa VAIN Suomen tuulivoimaa (DS 181) - se EI voi todentaa onko matala tuuli VAIN Suomessa vai koko Pohjolassa samanaikaisesti. ENTSO-E Transparency Platform tarjoaa tuulivoimatuotannon KAIKILLE Pohjoismaiden tarjousalueille (SE1-SE4, NO1-NO5, DK1-DK2) samassa formaatissa - tama mahdollistaisi AIDON Nordic-WR-komponentin (nykyisen NVE-reservaaeahaun rinnalle, ei sen tilalle). (2) SE1:n oma teollinen kuorma suoraan naikyviin: talla hetkella Stegra/HYBRIT-kuorman kasvu nakyisi WEM:ssa VAIN valillisesti, TRR:n kiristymisen kautta jalkikateen - ENTSO-E:n SE-tarjousalueen oma kulutusdata (vastaava kuin Fingridin DS 124 mutta Ruotsin puolelle) antaisi TAMAN kuorman NAKYA suoraan, ennen kuin se ehtii puristaa Suomen omaa tuontimarginaalia. Kaytannon rajoite: ENTSO-E Transparency Platform vaatii oman rekisteroidyn API-tokenin (sama secret-mallikuvio kuin Copernicus-tunnukset BEM:n NDVI-tyossa) - EI vaadi uutta infrastruktuuria, mutta EI ole viela toteutettu. Flow-based-kapasiteetinlaskenta: Pohjoismaat siirtyivät NTC-menetelmästä flow-based-menetelmään 29.10.2024 (vuorokausimarkkinat), 31.10.2025 (Y-1) ja 8.4.2026 (M-1). NTC 2 300 MW on fyysinen kapasiteetti — kaupallinen kapasiteetti lasketaan koko pohjoismaisen verkon fyysisten rajoitteiden perusteella ja voi olla tilanteesta riippuen NTC:tä korkeampi tai matalampi. WEM:n TRR seuraa kaupallista kapasiteettia: TRR > 100 % ei tarkoita fyysistä ylikuormitusta vaan markkinaehtoisen kapasiteetin täyttymistä. Rakenteellinen rajoite 1 — Tuonti ≠ stressi: NIR kohtelee kaikkea nettomaahantuontia endurance-ongelmana. Suomi tuo rakenteellisesti 1 000–2 500 MW Ruotsista ja Norjasta normaalin markkinalogiikan mukaisesti. WP-001:n Black Period -skenaario edellyttää koko Pohjoismaiden samanaikaista stressiä — tätä NIR ei erottele. EPP v3 korvaa NIR:n FS+WR-parilla, mutta myös se on vain approksimaatio.
Käsitteiden suhde — Black Period vs. Dunkelflaute: "Black Period" (WP-001) on WEM:n oma, järjestelmätason analyyttinen konstruktio: 168 tunnin ikkuna jossa endurance-marginaalit ovat kriittisen ohuet, mitattuna EPP:llä. "Dunkelflaute" on kansainvälisesti vakiintunut, meteorologis-energeettinen termi sille fyysiselle säätilalle (samanaikainen matala tuuli- ja aurinkotuotanto, usein kylmällä säällä) joka tyypillisimmin laukaisee Black Period -tyyppisen tilan. Ne eivät ole synonyymejä: Dunkelflaute on yksi — todennäköisin — Black Periodin syy, mutta Black Period voisi periaatteessa syntyä myös muista syistä (esim. laaja tuotantovajaus ilman tuulikatoa). WEM:n WR-komponentti (WindRisk) on lähin suora Dunkelflaute-indikaattori instrumentissa.
Lämpötiladata: Kolme Open-Meteo-asemaa — Helsinki (w=0.45), Kuopio (w=0.30), Rovaniemi (w=0.25) — painotettu energiankulutuksen mukaan. Painotettu keskilämpötila syötetään C_exp-malliin. Alueellinen lämpötilaero (Helsinki−Rovaniemi) toimii kylmäpiikki-indikaattorina. Paloittain lineaarinen kulutus-lämpötilamalli, katto 13 500 MW — kalibroitu 2010-luvun tyypilliseen huippukulutukseen. Fingridin historiallinen maksimi ~15 200 MW (tammikuu 2016). KORJATTU 2026-08 (mitattu 8 backtest-periodista): alkuperäinen 350 MW/°C -kulmakerroin saturoi katon jo −0,6 °C:ssa — kaikki 5 havaittua talviperiodia (−1…−5 °C) olivat jo saturoituneita, jolloin DP_t ei erotellut lievää ja ankaraa pakkasta lainkaan. Uudelleenkalibroitu: 200 MW/°C väliltä 18…−5 °C, 76 MW/°C alle −5 °C — katto saavutetaan nyt vasta n. −30 °C:ssa, aidosti äärimmäisessä kylmässä. Ei huomioi sääolosuhteiden (tuulisuus, kosteus) lisävaikutusta. Kun lämpötiladata ei ole saatavilla, käytetään DP_s-fallbackia.
Rakenteellinen rajoite 2 — Fingridin oma tuotantomuotojaottelu on suuntaa-antava: Fingrid ilmoittaa itse (fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila), että reaaliaikamitatun tuotannon jaottelu tuotantomuodoittain (mukaan lukien DS 201/202) perustuu Energiaviraston voimalaitosrekisteriin ja tehdään laitoksen pääasiallisen tuotantomuodon mukaan — "lukemat ovat suuntaa-antavia". Mittaamaton tuotanto (mukaan lukien nopean häiriöreservin varavoimalaitokset) sisältyy kokonaan kohtaan "muu tuotanto", ei erottele tuotantomuotoa. WEM:n DS 201/202 -pohjainen CHP-laskenta (ks. §03 debug-paneeli) on siis sisäisesti oikein laskettu sille datalle jota Fingrid tarjoaa, mutta itse lähdedatan tuotantomuotojaottelu ei ole tarkka mittaus — se on hyväksytty epätarkkuus Fingridin oman ilmoituksen mukaan, ei WEM:n oma approksimaatiovirhe.
Rakenteellinen rajoite 3 — Backtest mittaa osittain väärää asiaa: Vuoden 2022 energiakriisi oli hintojen kriisi — Suomen fyysinen tuotantokapasiteetti ei ollut kriisissä. EPP-arvo tuolta ajanjaksolta heijastaa hintojen ohjaamaa kysyntäjoustoa, ei endurance-kapasiteetin vajetta. Recall/Precision-metriikat ovat suuntaa antavia, eivät rigorisia validointeja.
SP-kynnys (5 %): Suomen rakenteellinen tuonti (500–2 500 MW) voi triggeröidä stressitunnin herkästi. SP toimii varhaisvaroituksena eikä kriisi-indikaattorina — Tight-taso on normaali talvessa. Elevated (>30 %) on todellinen signaali.
Tämä instrumentti on diagnostinen, ei operatiivinen — se ei ole virallinen hälytysjärjestelmä eikä ennusta yksittäisiä katkoja tai spot-hinnan kehitystä.
EPP on synteettinen indeksi — komponenttiarvot (FS, WR, SP, DP_s) ovat ensisijainen tulkinnan lähde. Kokonaisindeksi on tiivistys, ei totuus.
Stability ≠ endurance. Hetkellinen tasapaino ei implikoi monipäiväistä kestävyyttä — juuri tämä on WP-001:n perusargumentti.
Backtest käyttää synteettistä rekonstruktiota tietoisesti, ei väliaikaisena varapolkuna: useiden istuntojen ja kymmenien tuntien yritysten jälkeen (verkkoasetukset, erillinen hakutyökalu, Fingridin oma avoin data -latauslomake — kaikki kohtasivat aitoja, dokumentoituja esteitä: resoluutioerot 3 min vs. tunti vs. 15 min 13.6.2023 jälkeen, proxyn sivutusparametrin arvaamattomuus, mobiiliselaimen tausta-ajastimen hidastus pitkien hakujen aikana, Fingridin dataset-ID:iden muuttuminen) päätettiin luopua oikean historiadatan hakuyrityksestä tällä hetkellä. Backtest-periodit 2022–2024 käyttävät sisäänrakennettuja kuukausikeskiarvoja + synteettistä tuntiprofiilia — tämä on nyt ensisijainen ja ainoa polku, ei väliaikainen. Hakulogiikka (fetchHistorical, fetchRealHistoricalPeriod) on säilytetty koodissa testattuna mutta kutsumattomana, jos päätös joskus muuttuu.
Fingrid-data on tuntiresoluutiota. Proxy voi palauttaa aukkoja tai viivästynyttä dataa. Tarkista aina datapisteiden määrä status-palkista.
Ydinvoiman vuosihuollot — rakenteellinen Es-vaihtelu: Olkiluodon kolmen laitosyksikön (OL1 ~900 MW, OL2 ~900 MW, OL3 ~1 600 MW) vuosihuollot aiheuttavat toistuvan Es-notkahduksen. TVO:n julkisen aikataulun mukaan OL1 on huollossa 55 vrk (19.4.–13.6.2026), OL3 50 vrk (10.9.–30.10.2026). Yksittäinen huolto vähentää ydinvoimakomponenttia 900–1 600 MW. WEM laskee FS:n hetkellistä laitoksen tuotantoa käyttäen — vuosihuoltojen vaikutus näkyy suoraan FS(p):ssä. Alkuperäinen suunnitelma kahdesta rinnakkaisesta EPR-reaktorista (OL3 + OL4) olisi vähentänyt huoltoseisokki-haavoittuvuutta merkittävästi; toteutunut yhden reaktorin ratkaisu kasvattaa yksittäisen huoltoseisokin suhteellista vaikutusta järjestelmään.

Loviisan vuosihuollot (lisätty 2026-07-29, käyttäjän oma huomio; KORJATTU 2026-08-04, käyttäjän uusi huomio + vahvistettu tuoreista uutislähteistä): Fortumin Loviisan voimalaitoksen kaksi yksikköä (LO1 ~507 MW, LO2 ~507 MW, yhteensä ~1000 MW) puuttuivat aiemmin tästä listasta kokonaan, vaikka ne ovat yhtä lailla osa firm-kapasiteettia. Fortumin oman julkisen aikataulun mukaan (fortum.com, haettu 2026-07-29): 2026: LO2 2.8.–21.9., LO1 26.9.–18.10. · 2027: LO2 15.8.–3.9., LO1 11.9.–28.9. · 2028: LO2 6.8.–29.8., LO1 9.9.–21.10. (pisin, ~6vk) · 2029: LO2 19.8.–7.9., LO1 15.9.–2.10.

VIRHE KORJATTU: aiempi versio väitti "eri ikkuna kuin OL3:n marraskuu... kaikki osuvat elo-lokakuulle... ei koskaan samanaikaisesti" — tämä oli VÄÄRIN. OL3:n oma huoltoikkuna on 10.9.–30.10.2026 (ei marraskuu), ja se menee suoraan päällekkäin MOLEMPIEN Loviisa-yksiköiden kanssa: LO2 (2.8.–21.9.) päällekkäin 10.–21.9., LO1 (26.9.–18.10.) päällekkäin koko 26.9.–18.10. Tuoreet uutislähteet (Uusi Suomi 2026-08, "Loviisan ydinvoimaloiden ja Olkiluoto 3:n vuosihuollot ajoittuvat osittain samaan aikaan") vahvistavat: reilun kuukauden ajan syksyllä 2026 yli 2100 MW ydinvoimakapasiteetista on poissa yhtä aikaa — hieman yli puolet Suomen ~4400 MW:n ydinvoimakapasiteetista jää käyttöön tänä ikkunana. Tämä on suoraan relevantti WEM:n omalle FS-komponentille: jos backtest tai skenaariotyö joskus kattaa syyskuun 2026, FS(p) laskisi automaattisesti tuon pudotuksen live-datasta, mutta STAATTINEN dokumentaatioteksti (talla ollut) ei saa vaittaa paallekkaisyyden puuttuvan kun se on todistetusti olemassa. Laajemmat vuosihuollot 4 vuoden välein, laajimmat 8 vuoden välein (painesäiliötarkastus).

Metodologinen huomio — abstraktiotaso

WEM toimii 1–2 abstraktiotasoa yli PLEXOS- tai ENTSO-E-tyyppisen sähköjärjestelmäsimuloinnin. EPP ei ole MW eikä MWh — se on synteettinen endurance-indeksi joka kuvaa järjestelmän toimintamarginaalia ilman yksikkösitoumusta. Tämä on tarkoituksellinen valinta: instrumentti on suunniteltu referenssipisteeksi institutionaaliselle päätöksenteolle, ei korvaamaan operatiivista kapasiteettimallinnusta.

Insinööritason muunnos: DA-001 §03 tarjoaa EPP-signaalien kytkennän MW-muuttujiin. ENTSO-E ERAA on ainoa virallinen kapasiteettiriittävyysanalyysi. WEM ja ERAA mittaavat samoja ilmiöitä eri abstraktiotasolla — ne eivät ole korvattavissa toisillaan.

§ 11EPP v4 — Regiimitunnistus · SP_cluster · FS(p) · MD_proxy

EPP v4 lisää kolme rakenteellista indikaattoria jotka erottavat drift-regiimiä jump-regiimistä (WP-015). SP_cluster kuvaa stressijaksojen pituusjakaumaa — pitkät klusterit viittaavat jump-regiimiin. T₁₆₈ = pisimmän yksittäisen stressijakson pituus 168h ikkunassa (tuntia). FS(p) skaalaa vesivoimakomponentin NVE:n viikottaisella Norjan reservoaaritäyttöasteella. MD_proxy arvioi spot-markkinan syvyyttä hinnan volatiliteetin perusteella. Nämä ovat kokeellisia indikaattoreita — kehitystarve tunnistettu WP-015 §9:ssä. SP_cluster ja FS(p) ovat operationaalisia. MD_proxy lasketaan import-gapin (kulutus−tuotanto) volatiliteetista W168-ikkunassa — ei tarvita erillistä spot-hintadatalähdettä. NVE Magasinstatistikk haetaan proxyn kautta (aci-nve-proxy). hydro_RF skaalaa vesivoimakomponentin Norjan täyttöasteen mukaan.

◆

Arkkitehtuurinen virstanpylväs 2026-07 — Fingrid-keskeisestä instrumentista alueelliseksi observatorioksi: Nordic-WR v0:n käyttöönotto (ENTSO-E Transparency Platform) merkitsee laadullista muutosta WEM:n omassa arkkitehtuurissa. Aiemmin kaikki ydinmittarit (EPP, ECI, SP, FS) perustuivat yksinomaan Suomen järjestelmään (Fingrid Open Data). Nyt datapipeline erottelee kansallisen ja alueellisen tason:

Fingrid Open Data → Suomen EPP, §12 Transmission, ECI/SP/FS (kansallinen taso, muuttumaton ydin)
ENTSO-E Transparency Platform → Nordic-WR, rajasiirrot, Pohjoismaiden tuulivoima, tulevat Nordic-indikaattorit (alueellinen konteksti, uusi 2026-07)
Open-Meteo → lämpötilamalli (DP_t)
NVE Magasinstatistikk → hydro_RF (FS(p))

Tämä mahdollistaa kolme asiaa joita puhtaasti Fingrid-pohjainen malli ei voinut: (1) erottaa onko matala tuuli paikallinen suomalainen ilmiö vai koko Pohjolan Dunkelflaute (Nordic-WR), (2) havaita SE1:n kasvava teollinen kuorma (Stegra/HYBRIT) SUORAAN ennen kuin se näkyy Suomen tuontimarginaalin kiristymisenä, (3) PYRKIÄ validoimaan WEM:n omia tuloksia kahdella riippumattomalla lähteellä rinnakkain — KORJATTU 2026-08-01 (käyttäjän oma live-havainto): FI-Fingrid vs. FI-ENTSO-E-ristiintarkistus EI ANNA VAKIOSUHDETTA ikkunoiden yli (W24 +3,7%, W72 +76%, W168 +96% — ei ~4,5% kuten aiemmin väitettiin yhtenä lukuna). Suhteen kasvu ikkunan pidentyessä viittaa MTU-eroon (vartti vs. tunti), pistemäärän vs. aikaleiman mukaiseen ikkunointiin, ja/tai UTC/EEST-aikavyöhyke-eroon (kesällä 3h) — ei pelkkään aggregaattimääritelmän eroon. Ristiintarkistus ei toistaiseksi ole luotettava missään ikkunassa paitsi ehkä W24:ssä; korjaus (UTC-ankkurointi, tuntiresamplaus, aikaleimadedupointi) ei ole vielä toteutettu. Seuraavat kehitysaskeleet (esim. Nordic ECI, Nordic Endurance Pressure) ovat nyt luonteeltaan pääosin analytiikkaa olemassa olevan datapohjan päällä, ei uusia rajapintoja — datalähdepohja (Fingrid + ENTSO-E + Open-Meteo + NVE) kattaa jo sekä Suomen että laajemman pohjoismaisen järjestelmän keskeiset rakenteelliset tekijät.

SP_cluster — Stressijaksojen pituus

—

T₁₆₈ (pisin jakso): — h · jaksoja: —

1–6h 6–24h 24–72h 72–168h

FS(p) — Probabilistinen Firm Share

—

FS nominaali: — · hydro_RF: —

NVE reservoaaridata: ladataan…

MD_proxy — Import-gap volatiliteetti (W168)

—

Hintavolatiliteetti (CV): —

Gap ka: — · n=—h

Nordic-WR v0 — FI vs. SE1 tuulivoima, keskiarvot (KOKEELLINEN)

—

FI (W24/W72/W168): — MW

SE1 (W24/W72/W168): — MW

—

Lähde: aci-entsoe-proxy /wind-generation, 168h haku · keskiarvot samasta sarjasta · EI VIELA osa EPP-laskentaa

FI Day-ahead-hinta — viikon keskiarvo (KOKEELLINEN)

—

Mediaani: — · min/max: —

Lähde: aci-entsoe-proxy /day-ahead-price, 168h haku · live joka lataus, ei tallenneta · EI VIELA osa EPP-laskentaa

Regiimitulkinta: Drift T₁₆₈ < 24h — stressi sirpaloitunutta, markkina allokoi normaalisti · Metastable T₁₆₈ 24–72h — stressiä klusteroituu · Jump T₁₆₈ ≥ 72h — pitkä yhtenäinen stressijakso, jump-regiimin indikaattori · Lähde: NVE Magasinstatistikk (Norja) · Fingrid DS 124+192 (import-gap CV) · WP-015 §9

§ 11bHinta vs. tuulituotanto (W168) — KOKEELLINEN

Havainnollistaa hintasignaalin ja tuulituotannon yhteyttä samalla aikajanalla — kaksoisasteikko (hinta vasemmalla, tuuli oikealla). Käyttäjän oma pyyntö 2026-07-29: "hauska nähdä käytännössä miten hintasignaali ohjaa markkinaa ja tuotantoa." Live-haku, ei tallennusta. Lähde: aci-entsoe-proxy /day-ahead-price + /wind-generation, FI, 168h.

Ladataan…

▬ Hinta (€/MWh, vasen asteikko) · ▬ Tuulivoima (MW, oikea asteikko) · Ensimmäinen versio: vain hinta+tuuli. Muu tuotanto (ydin/hydro/CHP) rinnalle jos tämä osoittautuu hyödylliseksi.

§ 12Siirtoyhteydet & Energiakestävyys — Transmission & Endurance Layer

§12 laajentaa WEM:n mittariston tehopohjaisesta (MW) energiapohjaiseen (MWh/72h). Kolme kysymystä: (1) Kuinka suuri osa SE1:n siirtokapasiteetista on käytössä? (2) Onko järjestelmä stressaantunut reaaliajassa? (3) Paljonko energiaa on siirretty 72h:ssa? Datalähde: Fingrid Open Data API — DS 60 (SE1→FI siirto), DS 30, DS 336, DS 177, DS 369, DS 404. Kokeellinen osio — Fingrid Open Data API. Latautuu 15s päähaun jälkeen.

§12 latautuu — odota…

BCI — SE1→FI pullonkaulan sitovuus

—

Sitovien tuntien osuus (hintaero > 0,5 €/MWh, 72 h)

ladataan…

P1 — Sisäinen siirto pohj.→etelä

—

DS 30 · MW · W24 ka

ladataan…

Shortage Status — DS 336

—

0=normaali · 1–3=hälytys

ladataan…

Taajuus — DS 177

—

Hz · reaaliaikainen

ladataan…

mFRR-suunta — DS 369

—

Taajuuspohjalta arvioitu · Hz-poikkeama

ladataan…

Energia-alijäämä — 72h

—

MWh · kumulatiivinen alijäämä

ladataan…

Tuulivoima — 72h ennuste

—

MW · DS 245 (+72h eteenpäin ennuste, 15min) · ka / min · DS 246 (24h, kerran/vrk) ei vielä haettu — huom: §11 Nordic-WR on −168h taaksepäin toteuma, eri suunta, ei suoraan vertailukelpoinen

ladataan…

Tuulikato-riski — 72h

—

Tunteja <500 MW / 72h ikkunassa

ladataan…

SE1→FI fyysinen siirto W72 — DS 60 (MW · 15min) · ladataan…

Lähde: Fingrid Open Data (uusi API) · DS 60 SE1→FI reaaliaikainen (15min) · DS 30 P1-siirto · DS 336 shortage status · DS 177 taajuus · DS 369 mFRR-suunta · Huom: datalogin sarake vaihtui TRR:stä BCI:hin 25.8.2026 — arvot eivät ole vertailukelpoisia yli tuon rajan. Sitä ennen TRR-arvot ennen 5.5.2026 on laskettu vanhalla NTC:llä (~1500 MW). Nykyinen NTC ~2300 MW Aurora Linen myötä (käyttöön 13.11.2025). Vanhat lukemat 103–105% vastaavat noin 65–70% uudella NTC:llä. · BCI: pullonkaulan sitovuus = niiden tuntien osuus, joina FI:n ja SE1:n day-ahead-hinnat eroavat yli 0,5 €/MWh (ENTSO-E). Korvasi TRR:n 25.8.2026: Pohjoismaat siirtyivät NTC:stä flow-basediin 29.10.2024, eikä kahdenvälistä NTC:tä enää ole — TRR:n nimittäjää ei ollut olemassa. Lukemat ennen ja jälkeen eivät ole vertailukelpoisia. · Energia-alijäämä: Σ max(0, kulutus−tuotanto) 72h:ssa · Yhteys: DT-001 v1.1 §3

Datalog — viimeiset 10 hakua

Aika	BCI	SE1 MW	Shortage	Taajuus Hz	CEB MWh	Tuuli ka/min	Tuulikato h	Hinta (W168 ka)
Ei vielä dataa — odota ensimmäistä hakua

§ 08Viitteet

WP-001Capacity vs. Duration — Black Period 168h stress window (fyysinen laukaiseva sää-ilmiö usein Dunkelflaute — samanaikainen matala tuuli- ja aurinkotuotanto, tyypillisesti kylmällä säällä)
DA-001Early warning logic — "Concern trending toward Danger"
DA-003Layer divergence — L1–L2 vs. L3 endurance gap
WP-008Continuous load allocation and endurance pressure
TN-001PPA structure and residual risk transfer

The instrument does not ask whether Finland has power in a given hour.
It asks whether Finland's winter system is becoming more dependent on thin endurance margins
as continuous load commitments grow faster than the multi-day layer that sustains them.