Biodiversity Endurance Pressure Proxy kokoaa neljä riippumatonta signaalia yhdeksi lukemaksi — kuten puun vuosirenkaat tallentavat vuosikymmenten kasvun ja kuivuuden, BEPP tallentaa valuma-alueen ekologisen kuormituksen kertymän.
Normalisointia haetaan…
Luvut ovat jaksojen havaintomääriä yhteensä, eivät vuosikeskiarvoja (jaksot 11 v ja noin 6,8 v).
Korjaus 2026-10-15: proxy normalisoi aiemmin kiinteällä kertoimella 1,8, vaikka lintuhavaintojen kokonaismäärä ei ole kasvanut (suhde noin 1,0). Kerroin aliarvioi jokaisen lajin suhteen ja kallisti D_s:n laskuun (0,386 → 0,286 osuusnormalisoinnilla).
Kukkiajärvi (Pälkäne/Hauho, Pirkanmaa; pilottialueen ulkopuolella) — 44 km², syvyys 5–35 m, 400+ saarta. Yle-artikkeli (30.7.2026, T. Virkkala 40 v. lintulaskenta) dokumentoi harvinaisen suoran yhteyden veden näkösyvyyden ja pesimälintukantojen välillä.
| Muuttuja | 1960-luku | Nykyinen | Muutos |
|---|---|---|---|
| Näkösyvyys (kevät) | 8–10 m | 2–2,5 m | −75 % |
| Telkkä (pari) | 186 (2000) | 30 (2024–25) | −84 % |
| Tukkakoskelo (pari) | 71 (2003–04) | 5 (2024–25) | −93 % |
| Silkkiuikku (pari) | 30 | 0 | −100 % (paikallisesti sukupuuttoon) |
| Sinisorsa, kuikka | ennallaan | — | |
Mekanismi eroaa Karttulanlahden tapauksesta (ks. HEM): artikkelin mukaan Kukkian ravinnetaso ei ole huonontunut, ja syyksi esitetään metsien avohakkuiden aiheuttama hiilen liukeneminen maaperästä, ei ravinnekuormitus. Tummumiseen vaikuttavat yleisesti myös sademäärä ja happamoittavan laskeuman väheneminen; niiden osuutta ei tässä ole erotettu. Tulos on kuitenkin sama fysikaalinen ilmiö kuin rehevöitymisessä: valon läpäisy heikkenee. Tämä osuu erityisen kovaa näköaistin varassa saalistaviin lajeihin (telkkä, tukkakoskelo) — sinisorsa ja kuikka, jotka käyttävät muita aistinvaraisia strategioita, ovat säilyneet ennallaan.
Kansallinen konteksti: "Joka viides järvi Suomessa ei voi virallisen luokituksen mukaan hyvin" — sama luku jonka BEM-E:n oma suunnitelma (ks. hem-satellite-water- quality-plan.md) jo dokumentoi toisesta Yle-artikkelista 28.7.2026.
Yhteys BEM-E:hen: näkösyvyys/sameus on BEM-E:n suunnitelmassa merkitty C-luokan (ei validoitu kaava) indikaattoriksi, tarkoituksella toteuttamatta. Tämä tapaus on konkreettinen muistutus siitä miksi kyseinen indikaattori olisi arvokas jos/kun validoitu kaava joskus löytyy — suora, mitattu yhteys veden optisiin ominaisuuksiin ja indikaattorilajien kantoihin, ei vain teoreettinen oletus.
Laajempi konteksti (jatkuva kasvatus, Metsähallituksen periaatteet, julkiset metsänomistajat, Venäjän-tuonnin vaikutus): liitedokumentti →
Sentinel-2, viimeiset 3 kk, pilvipeite <40 % · Sentinel Hub Process API · vesi merkitty läpinäkyvänä siniharmaana
dS/dt = P(t) - lambda*R(t)*S(t) - mu*S(t)^2 (TN-015-malli, ei laskettu: ei aikasarjaa)
T(t) = S(t) * max(0, dS/dt) * (1-R(t)) (ei laskettu)
D_s: FinBIF — liito-orava, palokärki, kalasääski, metso, tukkasotka, telkkä, tavi · live · lajin stressi 0,1 / 0,3 / 0,6 / 0,9 norm. suhteen mukaan, keskiarvo
D_f: CORINE 2018 -ruudukko (metsäosuus) + Sentinel-2 NDVI-hajonta (aci-corine-proxy) · live (2026-07-08 lähtien)
D_c: kaksi komponenttia (data/bem-dc-2004-2025.json) · laskettu aineistosta (2026-09-21)
pysyvä = pelto + rakennettu + linjaus, kertymä · otanta 6 ruutua (Ruokavirasto, SYKE Ryhti)
D_c = 0,5·min(1, palautuva %/20) + 0,5·min(1, pysyvä %/2) [A]
Huom (2026-07-08): tämä on v0.1-prototyyppi (TN-015: "Pre-development"). BEPP-kaava on toteutettu dokumentoidun mukaisesti. D_s haetaan FinBIF:sta, D_f kahdesta lähteestä (SYKE CORINE -ruudukko + Sentinel Hub Statistical API NDVI-hajonta), R SYKE:n suojelualue-WMS:stä (aci-corine-proxy). D_f = 0,6·(1 − metsäosuus) + 0,4·min(1, NDVI-hajonta/0,30) — dokumentoitu approksimaatio, ei validoitu todellista fragmentaatiomittausta vasten. Ilman NDVI:tä D_f = 1 − metsäosuus; arvot eivät ole keskenään vertailukelpoisia (65 %:n metsäosuudella 0,35 vastaan noin 0,52).
Kertova muoto rajaa indeksin (2026-09-23): koska D_s, D_c ≤ 1 ja R ≥ 0, BEPP ≤ D_f^1.2; katto näkyy yläkortissa. Luokat Critical (≥0,50) ja BP-like (≥0,75) ovat käytännössä ulottumattomissa. Kynnykset on asetettu olettaen vapaasti varioivat komponentit. Kynnysten kalibrointi vaatii nollajakauman (mitä BEPP oli tunnetusti hyvänä/huonona vuonna), jota ei ole. Siihen asti: lue komponentit, älä indeksiä. (Havainto ulkopuolisesta tarkastuksesta, varmistettu koodista.)
R = suojellun pinta-alan piste-otantaosuus, kolme erillistä 7×7-ruudukkoa eri offseteilla (0,25/0,5/0,75). Otos on pieni (2–4 osumaa / 147 pistettä); 95 %:n luottamusväli näkyy kortissa. D_c (2026-09-21) lasketaan tallennetusta aineistosta, ei live-hausta: 2004–2025 vaatii n. 700 rajapintakutsua.
Korjaus 2026-10-15: §02:n BEPP-trajektori, dS/dt, T(t) ja trendi "heikkeneminen" poistettu. Vuosien 2010 ja 2018 D_f, D_s ja R olivat käsin asetettuja paikkalukuja, ja R:n paikkaluvut (0,48 ja 0,42) olivat yli kymmenkertaisia mitattuun (0,027). Pelkkä R:n ero selitti nousun 0,020 → 0,043: samalla R:llä vuoden 2018 arvo olisi ollut 0,042. Komponenttihälytys "R matala" poistettu: kynnys 0,25 ylittyi aina, koska suojeluosuus on alueella muutamia prosentteja. R-kortin otsikko "Palautuminen" → "Suojeluosuus": suure on rakenteellinen, ei palautumisen mittaus. Copernicus-tila näyttää "osittain", kun NDVI puuttuu. §01:n sarakeotsikot ("/v") ja normalisointiteksti vastasivat väärin koodia, ks. §01. Komponenttikohtaiset hälytykset (D_f/D_s/D_c "Critical") poistettu: ne käyttivät kokonaisindeksin luokkarajoja kalibroimattomiin komponentteihin, ja D_f ylitti rajan aina NDVI:n kanssa. §03c:n "kuiva kesä" poistettu: FMI Kuopion kesä–elokuun 2026 sademäärä oli mediaanin yläpuolella; Iisveden matalaan vedenkorkeuteen vaikutti vähäluminen talvi (TN-014).
Pilottialue: Rautalammin reitti · 26.00–27.50E, 62.40–63.50N
Instrumenttiperhe: WEM · HEM · BEM