Helikopteriresilienssin toteutussuunnitelma 2026–2030

§ 1 — Lähtökohta ja toteutuksen järjestys

CN-014 osoitti että este ei ole tekninen vaan organisatorinen. Toteutus on siksi ensisijaisesti hallinnollinen prosessi — ei hankintaprojekti. Järjestys on kriittinen:

1. Hallinnollinen rakenne ensin — ilman ohjausryhmää ja mandaattia kaikki muut toimenpiteet ovat koordinoimattomia
2. Aslak-vakinaistaminen — nopein voitto, korjaa akuutin koordinaatiovajeen Lapissa
3. NH90-kaksoisrooli — edellyttää ohjausryhmän päätöstä ja varusteluinvestointia
4. HEMS-kattavuuden laajennus — pilotointi Itä-Suomessa, sitten pohjoiseen
5. Reserviläisrahoitusmalli — viimeisenä, koska edellyttää toimivaa järjestelmää johon resursoida

§ 2 — Hallinnollinen rakenne: poikkihallinnollinen ohjausryhmä

Norjan NAWSARH-mallin kriittisin oppi: hankintaprosessia johti oikeusministeriö yhteistyössä puolustus- ja terveysministeriön kanssa. Sama kolmijako tarvitaan Suomeen.

Ohjausryhmä ei tarvitse lainsäädäntömuutoksia käynnistyäkseen — riittää valtioneuvoston asettamispäätös. Vastaava rakenne on toiminut Kokonaisturvallisuuden neuvottelukunnan alaisissa teemakohtaisissa ryhmissä.

§ 3 — Vaihe 1: Aslak-vakinaistaminen (2026–2027)

Aslak on akuutti prioriteetti. Lahjoitusrahoituksella toimiva kriittinen pelastushelikopteri Lapissa on suora osoitus järjestelmätason epäonnistumisesta. Sisäministeriön 500 000 EUR hätärahoitus (marraskuussa 2025) on väliaikaisratkaisu — vakinaistaminen on pysyvä.

Vaihtoehdot

• A — Valtion suorarahoitus: Aslak integroidaan FinnHEMS-sopimukseen tai saa suoran valtionavustuksen pelastustoimen momentilta. Yksinkertaisin ja nopein.
• B — NH90-pilotti: 1–2 NH90 sijoitetaan Rovaniemelle tai Sodankylään päivystysvalmiuteen korvaamaan Aslakin tehtäviä. Testaa kaksoisroolin käytännössä.
• C — Hybridimalli: Aslak vakinaistetaan lyhyellä aikavälillä (A), NH90-pilotti käynnistetään rinnalla (B), ja 2028–2029 arvioidaan kumpi malli jää.

Suositus: vaihtoehto C. Aslak on vakinaistettava välittömästi — se ei voi odottaa NH90-pilotin tuloksia.

§ 4 — Vaihe 2: NH90-kaksoisrooli (2027–2028)

NH90 TTH (Tactical Transport Helicopter) on teknisesti kykenevä HEMS- ja SAR-tehtäviin — este on organisatorinen. Kaksoisroolin systematisointi edellyttää:

Varusteluinvestointi

Operatiivinen protokolla

Norjan malli: siviilijohtoinen operatiivinen johto normaalioloissa, sotilasjohto kriisitilanteessa. Suomessa vastaava rakenne:

• Normaaliolot: Hätäkeskuslaitos (ERICA) johtaa HEMS-tehtävät, NH90 vastaa samoin kuin FinnHEMS
• Kriisi: Puolustusvoimien johto, NH90 siirtyy sotilastehtäviin ennalta sovitun protokollan mukaan
• Kynnys: Ohjausryhmä määrittelee siirtymäkynnyksen — ei tapauskohtainen päätös vaan ennakolta sovittu taso

§ 5 — Vaihe 3: HEMS-kattavuuden laajennus (2028–2030)

Tavoite: FinnHEMS + NH90 yhdessä kattavat koko Suomen 30 minuutin vasteajalla — mukaan lukien Lappi ja Itä-Suomi.

Tukikohtajärjestys

Rahoitusmalli

Kriittinen periaate: kustannukset katetaan valtion budjetista, ei hyvinvointialueilta. Hyvinvointialueilla ei ole kapasiteettia rahoittaa helikopterioperaatioita osana jo ylikuormitettua sotepisteitä. Rahoituslähde:

• Puolustusbudjetti: NH90-lentokustannukset (lisääntyy ~200 lentotuntia/v per tukikohta)
• Sisäministeriö / pelastustoimen momentti: HEMS-tehtävät, ensihoitohenkilöstö
• STM: lääkärihelikopterikorvaukset FinnHEMS-sopimuksen laajennuksena

§ 6 — Vaihe 4: Reserviläisrahoitusmalli (2028 alkaen)

Reservin ikärajan nosto 65:een luo pohjan. Helikopteritoiminnan erikoisasiantuntijat:

• Lentotekniikka (NH90-huolto, HEMS-varustus)
• Ensihoitolääkärit ja ensihoitajat (HEMS-tehtävät)
• Lentäjät joilla siviili-HEMS-kokemus

Mekanismi: Yritys rahoittaa työntekijän reservikoulutuksen → saa verovähennyksen. Malli on analoginen nykyiselle vapaaehtoiselle maanpuolustuskoulutukselle (MPK). Lainsäädäntömuutos tarvitaan — sisällytetään seuraavaan puolustushallinnon kehittämisohjelmaan.

§ 7 — Kokonaisaikataulu ja M-komponentin kehitys

Kokonaisbudjetti 2026–2030: 10–20 M€ kertainvestointi (varustelu) + 5–15 M€/v juoksevat kulut. Suhteessa DRD-08:n energia- ja datainvestointeihin (1,2 mrd €) tämä on alle 2 % — korkein kustannus-hyöty-suhde koko R-kerroksen portfoliossa.

§ 8 — Onnistumisen mittarit: ORM ja CDSI

Metodinen rajoitus: ORM ja CDSI ovat analyyttisiä abstraktioita, eivät validoituja järjestelmämittareita. ORM mittaa käyttöastetta — ei osaamista, valmiutta tai operatiivista suorituskykyä. CDSI yhdistää koordinoinnin, tiedonjaon ja operatiivisen tehokkuuden yhdeksi skaalaksi ilman empiiristä kalibrointia. Nämä toimivat diagnostisina ohjenuorina, mutta niitä ei pidä käyttää yksinään poliittisen päätöksenteon perusteena.

Toteutuksen onnistuminen mitataan kahdella indeksillä jotka kiinnittyvät DRD-08:n M-komponenttiin:

ORM — Operational Readiness Multiplier

Mittaa kuinka suuri osa miehistön harjaantumisesta tulee oikeista operaatioista teennäisten harjoitusten sijaan:

ORM = todelliset_tehtävät / (todelliset_tehtävät + harjoitustehtävät)

CDSI — Cross-Domain Synergy Index

Mittaa kolmen järjestelmän (PV, RVL, FinnHEMS) operatiivisen integraation syvyyttä:

• 0.0 — täysin erilliset järjestelmät (nykytila: ~0.2)
• 0.5 — säännöllinen koordinaatio, yhteiset protokollat
• 1.0 — täysi operatiivinen integraatio (Norjan taso)

ORM ja CDSI liittyvät DRD-08:n M-komponenttiin suoraan: korkeampi ORM → korkeampi f(M) → korkeampi R_eff. Tarkempi formalisointi: DRD-09 (Dynamic Resilience Index, Q2/2026).