Helmikuussa 2026 valmisteltiin koordinoitua investointimallia käsittelevä muistio, joka hahmotteli neljän lukon rakenteen Suomen energia- ja teollisuuspolitiikalle. Muistio oli kirjoitettu virkamieskielellä, tarkoitettu sisäiseen valmisteluun, ja se päätyi eduskunnan energiapolitiikkaa seuraavalle kansanedustajalle. ACI:n DT-sarja ja SM-sarja olivat syntyneet samoihin aikoihin — eri lähtökohdasta, eri kielellä, eri yleisölle.
Kahden kehikon rinnakkainen lukeminen tuottaa kiinnostavan havainnon: ne diagnosoivat saman rakenteellisen ongelman. Koordinaatioepäonnistuminen, aikahorisonttien epäsymmetria, jalostusarvon katoaminen ja järjestelmän haavoittuvuus toistuvat molemmissa — mutta eri termistöllä ja eri konkretian tasolla.
Tämä ei ole sattuma. Se on merkki siitä, että ongelma on riittävän suuri ja riittävän näkyvä näkyäkseen sekä analyyttisessä tarkastelussa että poliittisessa valmistelussa. Kahden itsenäisen analyysin konvergenssi vahvistaa molempia.
Muistion neljä lukkoa ja ACI:n neljä DT-dokumenttia muodostavat lähes täydellisen peilikuvan. Diagnostinen sisältö on identtinen — instrumentaatio eroaa.
| Muistion lukko | ACI:n DT-dokumentti | Yhteinen diagnoosi | Ero: mitä toinen lisää |
|---|---|---|---|
| Lukko 1 Jalostusarvo/MWh -arviointimalli |
DT-004 Datakeskusten additionaalisuus ja Priority Inversion Risk |
Energiaintensiiviset investoinnit tarvitsevat laadullisen kynnyksen. Ilman sitä jäykät kuormat syrjäyttävät joustavat — ja jalostusarvo valuu ulos. | Muistio: konkreettinen pisteytys (EUR/MWh, osaaminen, kotimaiset arvoketjut). DT-004: mekanismi jolla kynnyksen puuttuminen johtaa Priority Inversion Riskiin kotitalouksille. |
| Lukko 2 Kansallinen laskenta- ja datakerros |
Ei suoraa DT-vastinetta | Sähkö raaka-aineena vs. data tuotteena. Arvoketjun yläpää pitää ankkuroida kotimaahan. | Muistio tuo uuden ulottuvuuden jonka ACI ei ole käsitellyt: laskentatehon ja datan jalostusarvo sähkönkulutuksen rinnalla. Tämä on ACI:n luonteva laajennussuunta. |
| Lukko 3 Energiajärjestelmän stabilointikerros |
DT-001 + DT-002 Kapasiteettimekanismi + CHP-alasajo |
Hajautettu säätökapasiteetti, CHP:n integrointi tasehallintaan, kysyntäjousto — järjestelmää pitää vakauttaa ennen kriisiä eikä sen jälkeen. | Muistio: käytännön instrumentit (PPA-rakenteet, varastokannustimet, tasapainotusvelvoitteet). DT-sarja: mekanismi jolla niiden puuttuminen johtaa endurance-aukkoon ja FAC:n katoamiseen. |
| Lukko 4 Parlamentaarinen investointiputki 15 v |
DT-001 Päätöksenteon horisonttikuilu |
Investoinnit vaativat ennustettavuutta yli vaalikausien. Riski-ikkuna 2027–2030 ja päätösikkuna 2031+ ovat rakenteellisesti epäsynkroniset. | Muistio: konkreettinen instrumentti (kolmen vuoden välein päivitettävä kapasiteettikartta, eduskuntaraportointi). DT-001: analyysi siitä miksi tämä instrumentti on kriittinen juuri nyt. |
Muistio on toimenpide-ehdotus. Se kuvaa mitä pitää tehdä. ACI on rakenteellinen analyysi. Se kuvaa miksi nykyjärjestelmä tuottaa väärän lopputuloksen. Yhdessä ne muodostavat päätöksentekokehikon joka on sekä diagnostisesti tarkka että operatiivisesti käyttökelpoinen.
Muiston Lukko 1 ehdottaa jalostusarvo/MWh-pisteytyistä. ACI:n FAC-käsite (SM-002 §7) lisää yhden ulottuvuuden joka puuttuu muistion kriteeristöstä: ei pelkästään paljonko energiaa kulutetaan ja paljonko jalostusarvoa syntyy — vaan myös sitoutuuko kapasiteetti pois vapaasti allokoitavista reserveistä.
Datakeskus joka kuluttaa 200 MW ja tuottaa merkittävää jalostusarvoa voi silti olla FAC-negatiivinen: se sitoo kapasiteettia PPA:lla ennen stressitapahtumia. Jalostusarvo/MWh-kriteeristöön pitäisi lisätä neljäs ulottuvuus: vaikutus vapaasti allokoitavaan kapasiteettiin. Tämä on SM-002:n ja SP-007:n keskeinen lisä muistion analyysiin.
Muistion riskiskenaario A kuvaa energiasiirtomaamallin: Suomi rakentaa infrastruktuurin, jalostusarvo valuu muualle. ACI:n Priority Inversion Risk (DT-004 §4) on sama ilmiö mikrotasolla: kotitaloudet ja pienet toimijat siirtyvät residuaali-spotiin kun industriaalit saavat PPA-kapasiteettia. Malli osoittaa missä siirtomaa-efekti ensin näkyy — ei BKT-tilastoissa vaan sähkölaskussa.
Muistion riskiskenaario B kuvaa sähkön hintakriisin ja poliittisen paniikin. ACI:n endurance-analyysi (WP-001, WEM §01) täydentää tätä: hintakriisi on näkyvä oire, endurance-aukko on rakenteellinen syy. Kun järjestelmä ei kestä 72–168 tunnin yhtäjaksoista stressijaksoa, hintapiikit eivät ole poikkeuksia — ne ovat järjestelmän normaali reaktio tilanteeseen johon se ei ole suunniteltu. Stabilointikerros (Lukko 3) ratkaisee oireen; SGFA-arkkitehtuuri ratkaisee syyn.
Muistion Lukko 2 tuo ulottuvuuden jota ACI ei ole käsitellyt: kansallinen laskenta- ja datainfrastruktuuri arvoketjun yläpäänä. "Sähkö on syöte, älykkyys on tuote" on tarkka muotoilu. ACI:n kehikko on toistaiseksi energia-järjestelmäkeskeinen. Laskentakerros laajentaisi sen kysymään: mihin kapasiteettiin tekoäly- ja datalaskennan arvoketju pitäisi ankkuroida? Tämä on potentiaalinen DA-008 tai erillinen tutkimuskysymys.
Muistio on kirjoitettu EDP-rajoitteet huomioiden. ACI:n analyysissa julkisen talouden rajoite on implisiittinen (SM-001 §04). Muistio tekee sen eksplisiittiseksi: "malli sopii EDP-rajoitteiseen julkiseen talouteen, koska se perustuu ohjaukseen, ehtoihin ja ennustettavuuteen — ei massiiviseen lisävelkaantumiseen." Tämä on tärkeä täydennys SGFA:n rahoitusmalliin: SP-002:n IRR-analyysi on jo markkinaehtoinen, mutta yhteys EDP-kehykseen pitäisi tehdä eksplisiittiseksi EU-rahoitushakemuksissa.
Muistion Lukko 4 ehdottaa kolmen vuoden välein päivitettävää, eduskunnalle raportoitavaa kapasiteettikarttaa. WEM mittaa nykytilaa reaaliajassa. Näiden väliin jää suunnitteluhorisontti: ei reaaliaikainen eikä poliittinen pitkän aikavälin tavoite — vaan operatiivinen 3–5 vuoden ennustettavuusikkuna. WEM:n luonteva laajennussuunta on OGAS2-simulaattorin kytkeminen tähän: mitä SGFA-konversioiden eri tahdilla tarkoittaa WEM-indikaattoreille 2027–2032?
SGFA-arkkitehtuurin vahvuus on siinä, että se ei vaadi uusia toimijoita — se luo uuden yhteistyörakenteen olemassa olevien intressien välille. Alla on kartta siitä missä synergia on luontevin.
Molempien kehikoiden syvin havainto on sama: ongelma ei ole resurssivaje, tietovaje tai teknologiavaje. Ongelma on koordinaatiovaje. Kukin toimija näkee oman sektorinsa. Kukaan ei omista kokonaiskuvaa.
Muistio nimeää tämän: "koordinaatioepäonnistuminen — investointipäätökset tehdään hajautetusti." SM-001 nimeää saman: "koordinaatiovaje, ei resurssivaje — tieto on olemassa, analyyttinen kapasiteetti on olemassa, institutionaalinen rakenne joka integroisi ne yli sektorirajojen ei ole."
Koordinaatiovajeen ratkaiseminen ei vaadi uutta byrokratiaa — se vaatii yhteistä kieli- ja kehysrakennetta jonka ympärille eri toimijat voivat kokoontua. Tämä on ACI:n pitkän aikavälin rooli: ei viranomainen eikä lobbaaja, vaan analyyttinen referenssikehys joka tekee eri toimijoiden diagnoosit vertailukelpoisiksi.