Finnveran telakkatakauksen odotettu tappio, ALV-ajoituksen korkokustannus ja Fingridin liityntäriskin odotusarvo — kapea sovellus, ei rinnakkainen teoria
Tämä muistio ei esitä uutta yleistä kehikkoa sijoittelun ja kompensaation epäsymmetrialle — CN-013 tekee sen jo, yleisemmin ja täsmällisemmin. Se ei myöskään toista SM-012:n datakeskusvertailua, SM-014:n allokaatiokaskadeja tai CN-004:n A>R-diagnoosia. SM-016 kattaa vain kolme kapeaa, numeroitua mekanismia jotka jäivät kuuden olemassa olevan paperin (CN-013, CN-004, SM-012, SM-014, CN-028, DT-002) tarkistuksen jälkeen edelleen kattamattomiksi.
Ennen tätä muistiota tarkistettiin kuusi ACI:n olemassa olevaa paperia sen selvittämiseksi, mitä Suomen teollisuuspolitiikan fiskaalisesta riskistä on jo sanottu. Tulos oli, että valtaosa alkuperäisestä laajemmasta luonnoksesta osui jo julkaistuun sisältöön:
| Kysymys | Kattava paperi |
|---|---|
| Sijoittelun ja kompensaation yleinen arkkitehtuuri (fyysinen→topologinen→institutionaalinen, Dp-allokaatiokilpailu) | CN-013 |
| Datakeskusten fiskaalinen capture vs. kotimainen tuotanto, numeroitu 10v-vertailu | SM-012 |
| Alueellinen epäsymmetria, nelikerroksinen PPA-suojaus, "spatial extraction loop" | SM-014, CN-024, CN-025, TN-019/020 |
| Kuntien infrastruktuurimyynti, operatiivisen veto-oikeuden menetys | CN-028 |
| Hyvän paikallisen päätöksenteon aggregoituminen huonoksi järjestelmäksi | CN-004 |
| CHP-alasajo ja korvaava kapasiteetti, aikajana | DT-002 |
Kolme kysymystä jäi tarkistuksen jälkeen kattamatta. Tämä muistio käsittelee vain ne, kussakin tapauksessa CN-013:n tai SM-012:n omaa sanastoa käyttäen sen sijaan että keksitään rinnakkaisia termejä.
Finnveran alus- ja telakkasektorin vastuut olivat 31.3.2026 noin 17,0 mrd. €, noin 60 % vientitakuiden vastuukannasta. Icon 4 -risteilyaluksen ostajaluottotakaus on noin 1,9 mrd. €. Ehdollinen vastuu ei ole budjettimeno, mutta sillä on odotusarvo:
missä PD = maksukyvyttömyyden todennäköisyys, LGD = tappio-osuus maksukyvyttömyystilanteessa, Exposure = riskille altistuva määrä (1,9 mrd. €). Finnvera ei julkaise PD/LGD-arvioita yksittäiselle takaukselle — tämä on kaupallisesti herkkää tietoa eikä ole odotettavissakaan julkiseksi. Tämä muistio ei siis laske EL:n arvoa. Se toteaa metodologisen puutteen: konsolidoidussa julkisen riskin taseraportissa (analoginen SM-015:n A/B/C-episteemiselle kerrostumalle) Finnveran EL-arvio pitäisi olla oma rivinsä, luokkaa B (johdettu, sisältää mallioletuksia) tai C (diagnostinen, jos vain suuruusluokka-arvio on saatavilla) — ei jätettävä kokonaan taseen ulkopuolelle vain koska tarkkaa lukua ei ole.
Ei: "Finnveran takaus on riski jota ei ole hinnoiteltu." Vaan: "Finnveran takauksen odotusarvo on periaatteessa laskettavissa vakiomuotoisella luottoriskikaavalla, mutta parametrit eivät ole julkisia — tämä itsessään on raportoitava puute konsolidoidussa taseessa, ei ohitettava aukko."
Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikuran toukokuun 2026 luvut: 44 datakeskuksesta kertyi 7,7 milj. € veroja vuonna 2024, suurin yksittäinen ALV-palautus 240 milj. €. Palautus ei ole pysyvä tappio — se on ajoituskysymys, jolla on hinta:
missä T on vuosina mitattu aika ALV-palautuksesta siihen hetkeen kun kohteen oma kertynyt veropohja on kattanut palautetun summan. Valtion velan efektiivinen korko (korkomenot 3,224 mrd. € / velka 194 mrd. €, vuoden 2026 talousarvio) on noin 1,66 %.
Tarkennus (elokuu 2026, käyttäjän oma huomio): aiempi muotoilu "T ei ole julkisesti tiedossa — verosalaisuuden piirissä" oli liian laaja yleistys. Suomessa yhteisöjen (yritysten) tuloverotustiedot ovat lain mukaan julkisia ja julkaistaan avoimena CSV-datana vuosittain (vero.fi/avoin data): yrityksen nimi, verotettava tulo, maksuunpannun veron yhteismäärä, ja nimenomaisesti "veronkannossa maksettava tai palautettava määrä". Tämä on eri asia kuin arvonlisävero (ALV): ALV on oma-aloitteinen, kuukausittain ilmoitettava vero, eikä sitä ole löydetty samasta julkisten tietojen järjestelmästä kuin tulovero — tämä myös selittää miksi Heikuran oma julkinen lausunto (yllä) oli tarpeen ALV-lukujen esiin tuomiseksi, kun tulovero-vastaavat luvut olisivat jo suoraan CSV-tiedostossa. T-parametri koskee nimenomaan ALV-palautuksen ja tulevan veropohjan suhdetta, joten se pysyy laskematta tässä muistiossa — mutta ei siksi että kaikki verotieto olisi salaista, vaan koska juuri ALV-palautuksen kohdentaminen yksittäiselle nimetylle investoinnille ei löytynyt julkisesta lähteestä samalla tavalla kuin tuloveron vastaava tieto löytyisi. Yksittäisen, nimetyn datakeskusyhtiön tuloveroaseman (verotettava tulo, palautettava/maksettava määrä) voisi sen sijaan hakea suoraan vero.fi:n avoimesta datasta — tätä ei ole tehty tässä muistiossa, mutta se on tunnistettu mahdollisena jatkoaskeleena.
SM-012 osoittaa, miksi tämä rajatapaus on relevantti eikä vain teoreettinen: jos investointikohteen konsernirakenne siirtää voiton pois Suomesta siirtohinnoittelun kautta — SM-012:n oma esimerkki on 1–3 %:n operatiivinen marginaali kansainvälisissä datakeskusrakenteissa — kotimainen veropohja ei vain viivästy vaan ei kasva riittävästi koskaan. T lähestyy ääretöntä. Tällöin korkokustannuskaava menettää merkityksensä, ja kysymys siirtyy SM-012:n omalle alueelle: paljonko kotimaista arvonlisää syntyy ylipäätään, ei milloin se syntyy.
SM-012 mittaa vakiotilan vuosittaista fiskaalivirtaa (356 vs. 46 M€/v). Tämä muistio täydentää sitä ajallisella ulottuvuudella: investointivaiheen kassavirtakustannus ennen kuin vakiotila edes saavutetaan — jos se saavutetaan. T→∞ on se raja-arvo jossa nämä kaksi kysymystä (ajoitus, capture) sulautuvat samaksi kysymykseksi.
Datakeskusten sähköveroluokka nousi luokasta II luokkaan I 1.7.2026 (0,135 → 2,325 snt/kWh), mikä tuottaa arviolta 47 M€/v lisää verotuloa — SM-012:n alkuperäinen laskelma (toukokuu 2026) edelsi tätä muutosta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on ilmoittanut hallituksen valmistelevan korvaavaa tukimallia (TEM, selvityshenkilö Veli-Matti Mattila, tavoite syksy 2026) "hyödyllisille ja lisäarvoa tuoville" datakeskusinvestoinneille. Tukimuotoa ei ole vielä täsmennetty. "Lisäarvo" ei tässä vaiheessa ole operationalisoitu DFC-tyyppisenä ehtona — sama aukko kuin SM-011:n priorisointikriteerissä (§03). Jos tuki toteutuu ilman kotimaisen arvonlisän mittaria, T→∞-tapaus (yllä) pysyy relevanttina riippumatta tukimuodon yksityiskohdista: matalan capturen rakenne ei muutu pelkällä tukimekanismin vaihdolla.
Heikuran 240 M€:n tapaus (yllä) syntyi rakennusvaiheessa: materiaali-, laite- ja infrainvestointien ALV-vähennykset kertyvät heti, kun taas T→∞-tapauksen mukaan vastaava kotimainen veropohja ei koskaan kasva riittävästi kattamaan niitä, jos konsernirakenne siirtää tuoton pois Suomesta (SM-012). Fingridin oma ~5 GW:n toteutuva liittymäsopimusputki (§03, Jyrinsalo) on rakenteeltaan useita samankaltaisia hankkeita, ei yksi. Tästä seuraa nimetty, suunnaltaan yksiselitteinen mutta euromäärältään laskematon ennuste: jos putki etenee rakennusvaiheeseen tulevina vuosina, on odotettavissa useampia, ei vain yksi, Heikuran tapauksen kokoluokkaa olevia ALV-palautuksia — rakenteellinen seuraus putken koosta, ei poikkeus yhdestä hankkeesta. Tarkkaa euromäärää tai ajoitusta tämä muistio ei laske; se vaatisi hankekohtaisen investointiaikataulun jyvityksen jota tässä aineistossa ei ole.
Fingrid rajoitti toukokuussa 2026 yli 10 MW:n liityntöjä pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa vuoteen 2027 asti (toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka). Tätä ei pidä lukea institutionaalisena laiminlyöntinä CN-013:n Dp-kehyksen mielessä ("kuka ehtii määritellä säännön ensin") — kyse on fyysisen siirtokapasiteetin ja siihen kytkeytyvän sähköntuotannon aidosta niukkuudesta, joka pakottaa karkeaan alueelliseen sulkuun, koska hienovaraisempaa allokaatiomekanismia (SM-011:n kiintiö/huutokauppa-ehdotus) ei ole vielä käytössä. Fingrid toimii pakon edessä; SM-011:n ehdotus on vastaus siihen, millä välineellä pakko hoidetaan tulevaisuudessa fiksummin — ei siihen, oliko pakko itsessään vältettävissä nyt.
Fingridin kantaverkon suunnittelujohtaja Jussi Jyrinsalo on arvioinut (Yle, touko–elokuu 2026): datakeskusliityntäkyselyjä on tullut yli 50 000 MW (50 GW), joista Fingrid itse arvioi noin 10 %:n toteutuvan — noin 5 GW lisäkuormaa. Tämä on Fingridin oma, nimetty realisoitumisarvio — parempi ankkuri kuin aiemmin käytetty karkea suhdeluku koko liittymäjonosta (250 GW kaikki sektorit, SM-015:n oma A-luokan mittaus) ja toteutuneesta liityntätehosta (~0,5 GW/12kk), koska Jyrinsalon luku on sektorikohtainen (vain datakeskukset) ja virallinen arvio, ei ulkoa laskettu approksimaatio.
Jyrinsalon arviolla P(käyttämättä) ≈ 90 % datakeskussegmentille. Kapasiteettikustannus/MW ja tarkka varattu MW hankekohtaisesti eivät ole tämän muistion aineistossa — ETR:n laskeminen todelliseksi euromääräksi vaatisi Fingridin oman investointiohjelman (5,2 mrd. €, 2026–2035) jyvityksen datakeskussegmentille, mitä ei ole tehty tässä.
Todennäköisyystermi ei ole enää karkea approksimaatio vaan Fingridin oma virallinen luku. ETR on nyt laskettavissa heti kun kapasiteettikustannus/MW saadaan — tämä on jäljellä oleva aukko, ei enää koko kaava.
Energia-asioista vastaava ministeri Sari Multala (kok) on antanut useita laajoja haastatteluja (touko–kesäkuu 2026), joissa hän vähättelee hintapiikkiriskiä ja toteaa "vireillä olevan suunnitelmia, joissa datakeskukset kantavat osansa vastuusta" verkon ylikuormituksesta — vastuun sisältöä täsmentämättä. Tämä on julkinen, toistuva kannanotto, ei pidättyväisyyttä. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ei ole tässä aineistossa ottanut julkisesti kantaa nimenomaan datakeskuksiin, vaikka kuntien rooli liityntäpäätöksissä ja CN-028:n dokumentoima infrastruktuurin omistussiirtymä koskettavat suoraan hänen toimialaansa. Tämä epäsymmetria — energiaministeriö äänekäs ja rauhoitteleva, kuntaministeriö hiljaa juuri siinä kohdassa missä CN-028:n oma diagnoosi sijaitsee — on havainto, ei mitattu muuttuja, eikä sitä pidä sotkea ETR-kaavaan. Se on kuitenkin looginen jatkokysymys CN-028:lle: miksi kuntien puoli institutionaalisesta jaosta on hiljaisempi kuin energiapuoli, kun molemmat käsittelevät saman infrastruktuurin allokaatiota.
| Mekanismi | Kaava | Tila | Puuttuva parametri |
|---|---|---|---|
| Finnvera/telakka | EL = PD × LGD × Exposure | Exposure tiedossa (1,9 mrd. €) | PD, LGD — ei julkisia |
| ALV-ajoitus | ALV-palautus × korko × T | Korko tiedossa (~1,66 %) | T — ei löytynyt julkisesta lähteestä ALV-palautukselle nimetysti (huom: tulovero on julkista, ALV ei samalla tavalla); T→∞ jos capture ≈ 0 (SM-012) |
| Fingrid-liityntä | P(käyttämättä) × kustannus/MW × MW | P tiedossa (~90 %, Jyrinsalo) | kustannus/MW, segmenttikohtainen MW-jyvitys |
Kaikki kolme kaavaa ovat rakenteeltaan samat: todennäköisyys tai ajoitus × yksikkökustannus × altistuva määrä. Tämä ei ole sattumaa — se on tavallinen odotusarvon laskentamuoto, ei ACI:n oma keksintö. Kontribuutio on parametrien sitominen Suomen teollisuuspolitiikan julkisiin tapauksiin ja sen näkyväksi tekeminen, mitkä parametrit puuttuvat julkisesta tiedosta — ei uusi teoria riskistä.
Varautumiskysymys (elokuu 2026, käyttäjän huomio): T→∞-tapaus ansaitsee muotoilun "varautuminen", ei "varovaisuus" — Suomessa jälkimmäinen on epämuodollinen suositus, edellinen on vakiintunut, institutionaalinen kategoria (huoltovarmuus, valmiuslaki). Kysymys jota tämä muistio ei vastaa: seuraako mikään olemassa oleva varautumisinstituutio (Huoltovarmuuskeskus, Valtiontalouden tarkastusvirasto) tätä nimenomaista fiskaalista altistumaa, vai onko se juuri se aukko jota SM-009:n paradigma kuvaa — mittausvaje, jossa kukaan ei omista kysymystä koska se ei osu kenenkään olemassa olevan mandaatin keskiöön (energiaturvallisuus, puolustus, terveys ovat kaikki nimettyjä varautumisen kohteita; kertaluonteisen, rakenteellisen ALV-palautusputken kertymä ei ole). Merkitty avoimeksi tutkimuskohteeksi, ei laskettu tässä muistiossa.
Perusta: CN-013 (yleinen arkkitehtuuri) · CN-004 (A>R, institutionaalinen kapasiteetti) · SM-012 (datakeskusvertailu, transfer pricing) · SM-014 (allokaatiokaskadit) · CN-028 (kuntien infrastruktuurimyynti) · DT-002 (CHP-alasajo) · SM-011 (Fingrid-kiintiö/huutokauppa) · SM-007 (konvergenssihavainto)
Lähteet: Finnvera Q1/2026 · Verohallinto (Heikura, toukokuu 2026) · Valtion talousarvio 2026 · Fingrid (Jyrinsalo, Yle touko–elokuu 2026; Sihvonen-Punkka) · Verohallinnon tammi-kesäkuu 2026 -katsaus